- Project Runeberg -  Radio / 1924 /
12

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 1. Heinäkuu — Juli - H.: Herkkä kidevastaanottaja - T. R.: Sähköpariston varaus vastaanottokoneen toimiessa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

12
mesta voidaan myöskin käyttää puhelimen pisto-
kontakteja.
Ilmaisija (Detektori). Toisessa kohtaa lehteäm-
me on kideilmaisija ja sen rakenne selitetty. En-
simmäinen kontakti-ruuvi yhdistetään kiteen kon-
takti-ruuviin ja kidettä koskettavasta vieteristä
viedään johtokanteen pistetyn reiän kautta pitkin
ulkolieriön sisäseinää pohjalaudan alapuolelta kuii-
lotorvinapaan a. Napa d yhdistetään pohja-
laudan alapintaa pitkin maajohtoon M. Kaikki
yhdistyslangat saavat olla vähintään I mm pak-
suista eristettyä kuparilankaa.
Kuulotorvi. Tavallisen puhelimen kuulotorvi ei
ole kyllin herkkä näille heikoille värähtelyille. Pa-
ras on ostaa erityiset tätä tarkoitusta varten ra-
kennetut kaksinkertaiset kuulotorvet, joiden vas-
tuksen vähintäin tulee olla 4000 ohmia yhteensä.
Jos lähetysasema on kyllin voimakas ja ei liian
kaukana, voimme hyvin käyttää kaksi paria kuulo-
torvia, mitkä yhdistetään keskenään johdolla.
Käytettäessä vain yhtä kuulotorviparia, yhdis-
tämme sen nastat a ja b napoihin ja kuparilangalla
nastat c ja d.
Kuulotorvi-kondensaattori (Kiinteä). Konden-
saattorin tehtävänä on toimia säiliönä, kunnes
detektorin kautta saapuvat värähtelyt purkaan-
tuvat kuulotorven kautta. Laite ei ole aivan vält-
tämätön, mutta voi se muutamissa tapauksissa
olla edullinen. Valmiita kondensaattoreita saa
Smk. 12: —■kohta jokaisesta sähköliikkeestä, joten
sitä eikannata itse valmistaa. Parhaiten asetamme
kondensaattorin pohjalailtaan uurrettuun syven-
nykseen siten, ettei liikkuva kela sitä kosketa.
Kondensaattorin navoista kiinnitetään yksikuulo-
torven a napaan,toisesta vedetään johtonapaan M.
Maajohto. Navasta M vedetään joko paljas tahi
eristetty 2—3 mm paksuinen johto joko läfnpö-
tahi vesijohtoputkeen, johon lanka olisiparas juot-
taa kiinni. Maaseudulla kaivetaan maahan 1 m2
suuruinen kupari- tahi sinkkilevy, johon maajoh-
don toinen pää on kiinni juotettava. Tällaiset
levyt ovat kuitenkin kalliita, joten hyvän maa-
johdon saamiseksi voimme käyttää joko galvanoi-
tua kattolevyä tahi parin metrin pituista rauta-
putkea. Kuta kosteampi maaperä on, sitä parem-
man maajohdon saa. Koneesta on maajohto ve-
dettävä mahdollisen pystysuoraan alas maahan.
Antenni. Vähintäin 10 m korkeudelle maan-
pinnasta pingoitetaan 25 m pitkä, 2 mm paksui-
nen joko eristetty tahi paljas kuparilanka. Jos
puhelin- ja valojohtojen läheisyyttä ei voida vält-
N:o 1
tää, vedetään antenni poikkisuuntaan näiden joh-
tojen yli, muuten induktio-ilmiö aikaansaa häi-
riöitä. Antenni pingoitetaan lasi- tahi porsliini-
eristäjien väliin siten, että se ei ole missään koske-
tuksessa ei puiden, kattojen tahi seinien kanssa.
Alasveto tehdään parhaiten samasta langasta ja
viedään se mahdollisimman pystysuoraan koneen
A napaan. On otettava huomioon, että salama
voi lyödä alas antenniin ja ellei tämän varalta ik-
kunan ulkolaidalla ole n.s. veitsi-katkaisija, jolla
antenni ukonilmalla voidaan kytkeä suoraan maa-
johtoon, on tulipalon vaara tarjolla.
Koneen käyttäminen. Kierrettävää kontakti-
nappulaa siirretään kunnes kuulotorvissa kuu-
lemme lähetysaseman olevan toiminnassa. Kier-
tämällä pienempää kelaa saamme yhä selvem-
mäksi esityksen ja samanaikaisesti etsimme viete-
rillä kiteen pinnalta parhaimmin sointuvan koh-
dan. Pienellä harjoittamisella opimme pian käyt-
tämään konetta ja saamme vain ihmetellä, miten
yksinkertaisilla laitteilla voimme selvästi seurata
radioimisesityksiä. H.
\ Sähköpariston varaus vastaan* \
\ ottokoneen toimiessa. \
Monella radio-harrastajalla on käytettävänään
tasavirtaa ja on näin ollen tilaisuudessa itse varaa-
maan sähköparistonsa. Olematta riippuvainen
sähköliikkeistä, 011 hänellä aina paristonsa kotona,
voi varata aikoina, jolloin konetta ei käytetä eikä
tarvitse näin ollen pelätä pariston »tyhjentymistä».
Kuva 3.
RADIO

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:50:10 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/radio/1924/0014.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free