Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 5—6. Marras—joulukuu — November—december - O. G.: Katoodiputkien teoriasta ja historiikista - Annonser
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 5—6 RADIO
111
aivan erilleen metallilevy ja yhdistäkäämme
tämä levy johonkin hehkulangan navoista, niin
voimme tähän yhdistysjohtoon sijoitetun voltti-
mittarin avulla lukea sen sähkömäärän, joka
siis siirtyy hehkulangasta metallilevyyn. Kun
yhdistys tapahtuu hehkulangan neg. napaan
nähden, pysyy mittari liikkumattomana, mutta
päinvastaisessa tapauksessa on se sangen hy-
vin havaittavissa. —Tässä onkin juuriEdisonin
efektin hyvä puoli, sillä se on silmillä havaitta-
vissa. Hänen menetelmänsä oli myöskin 1884
esissä Philadelphian näyttelyssä ja joutui sen
kautta yleisemmän käsittelyn alaiseksi. Hänen
menetelmiensä mukaiseen tulokseen tuli myös-
kin prof. I. A. Flemming, hän voi näet näyttää
toteen, että Edison-efektiä voidaan huomatta-
vasti heikentää, kun hiililangan sijaan pannaan
platinaa. Toiséltapuolen onnistui hänen toteen-
näyttää, että tarpeellisen ilmatyhjyyden avulla
päästään siihen, että levy latautuu negatiivi-
sesti.
Pitkiin aikoihin ei pystytty kuitenkaan sel-
vittämään sitä ilmiötä, mikä sai sähkön siirty-
mään hehkulangasta levyyn. Ajateltiin jaotak-
suttiin, että hiiliatoomit toimisivat latauksen
kuljettajina. Vuosisadan vaiheissa sai tämä
asia kuitenkin J. Thomsonin kautta uutta kiih-
dekettä, hän kun siirsi tieteeseen sanan »elek-
troonit». Tähän asti oli tyydytty puhumaan
vain molekyyleistä ja atoomeista, mutta hän
sai todistetuksi, että on olemassa vieläkin pie-
nempiä osasia ja ne ovat elektroonit. Hän on
saavuttanut kuuluisuutensa niiden kokeidensa
kautta, jolloinhän laski elektroonin massan ole-
van 1/18000 osa vetyatoomin massasta. Elek-
troonit tunnetaan neg. sähkön kantajina.
Näiden päätelmien ja olettamusten kautta
oli vihdoin päästy niin pitkälle, että voitiin an-
taa tyydyttävä selitys. Niitä käsitteli uudel-
leen O. W. Richardson, joka antoi myöskin
niille matemaattisen muodon.
•Ennenkuin menemme selittämään hänen
teoriaansa, on meidän ensin käytävä käsiksi
sen yhteydessä olevien fysikaalisten ilmiöiden
kanssa.
Onhan yleensä tunnettua, että esim vettä
kuumennettaessa muodostuu n.s. kiehunta-
viivytys, kun seurataan tätä ilmiötä lämpö-
mittarin avulla, niin tullaan siihen tulokseen,
että lämpömäärän noustessa o—loo °C, lämpö-
kuva nousee proportiossa siihen johdetun ka-
loriamäärän kanssa, taipuakseen äkillisesti noin
100° kohdalla oikealle. Tästä hetkestä lähtien
voidaan veteen johtaakalorioja ilman, että sen
lämpömäärä nousee. Tämä n.s. latentinen
lämpö tai »sisäinen höyryytymislämpö» on tar-
peellinen, jotta vesi voitaisiin juoksevasta
muodostaan muuttaa höyrymäiseksi. Höyryn-
tymiseen tarvittava lämpömäärä on sangen
korkea, koska veden muuttumiseen höyryksi
On voitettavaVoima, n.s. pintajännitys.
Tällöin oletetaan, että aineen molekyylit ja
atoomit ovat itse aineessa yhtenään liikkeessä.
Tätä liikettä voidaan kohottaa lämmön avulla
ja jäähdynnän avulla hidastuttaa. Jotta siis
molekyylit jaatoomit voisivat poistua aineesta,
mikä siis veden kiehuessa tapahtuu, voidaan
saavuttaa tarpeellisen kaloriamäärän johdon
avulla, jolloin siis molekyylien liikettä kiihoite-
taan lisääntyvän lämpömäärän avulla niin, että
ne kykenevät voittamaan pintajännityksen.
Tämän n.s. pintajännityksen olemassaolosta
on monia todisteita, kuten ésim. kapillariteetti
ja pisaranmuodostuminen.
Käyrän taittuminen saavutetaan jo aikai-
semminkin, kun pienennetään painetta.
Kun nyt siis vihdoin oli tultu siihen, että siis
sähköisen varautumisen siirtyminen perustuu
n.s. elektrooneihin, todisti Richardson, että
tässäkin on samainen tapaus olemassa, kuin
nesteissäkin niiden pintajännitys. Tästä joh-
tuen täytyy siis myöskin elektroonien siirtymi-
sen olla riippuvainen hehkulangan lämpötilasta,
ja siis voi se olla vain siten, että korkeamman
lämpömäärän alaisena ollen saavuttavat nekin
elektroonit, joita vielä kahlitsee pintajännitys,
HELLESENS RAD I O B A TT ER I ER
försäljes en gros av
FEDI PROCOPÉ & C:o
Unionsg. 15. .� Helsingfors
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
