Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 1. Tammikuu — Januari - Kysymyksiä ja vastauksia — Frågor och svar
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
22
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
FRÅGOR. OCH SVAR-
Kysymys/
Pyydän kohteliaimmin tiedustaa,
1) voiko Radiossa N:o 5—G 1924 selostetulla
neutrodynkytkennällä sellaisenaan kuulla ly-
hyempiä aaltoja kuin 200 m,
2) ja jos ei kuule, niin kuinka voisi koneen
muuttaa että pääsisi aivan lyhyille aalloille
(noin 100m asti). Millainen suhde keloissa y.m.
K. E. Tarsala.
Kurkimäki.
Vastaus/
1) Lyhyempiä aaltoja kuin noin 200 m ei
vastaanottajalla semmoisenaan voi kuulla sen
vuoksi, että kelojen lankakierrosten lukumäärä
on tähän tarkoitukseen liian suuri. Kelaa, jolla
on rinnan kytketty kapasiteetti, ei voi virittää
määrätyn aaltopituusrajan allaoleville aalloille,
vaikkakin kapasiteetti kokonaan poistettaisiin
2) Vähentämällä transformaattoreiden sekun-
däärikelojen lankakierrosten lukumäärää 50—
60:neen voisi vastaanottajaa virittää noin 150
m aalloille, ylimmän aaltopituusrajan silloin
vähentyessä noin 600 metriin. Aaltopituuksille
alle 150 tai 100 m ei ole edullista käyttää kor-
keafrekvenssivahvistusta, sillä lyhyiden aalto-
jen erittäin korkean frekvenssin johdosta ai-
heuttavat joka vastaanottajassa löytyvät pois-
tamattomat vahingolliset kapasiteetit huomat-
tavia häviöitä.
Radiossa tullaan ennen pitkää selostamaan
lyhyiden aaltojen erikoisvastaanottajaa.
Kysymys/
Radion viimevuoden numerossa 5—6 on esi-
tetty 3-putkinen neutrodyn vastaanottaja. Sen
johdosta muutama kysymys.
1) Vastaanottaja on nähtävästi tarkoitettu
rakennettavaksi tavallisilla % amp. putkilla.
Millaisia säästöputkia suosittelette sitä varten
ja tulisiko niiden käyttäminen vaikuttamaan
neutrodyn-kondensaattorien tai muiden osien
rakenteeseen?
2) Minkälainen on variometri, joka voidaan
liittää detektoriputken anoodipiiriin vasta-
värähtelyn aikaansaamiseksi ja mitenkä sitä
käytetään?
3) Mitkä transformaattorit ovat edullisimmat
2-asteiselle matalafrekvenssivahvistajalle jami-
kä on paras kytkinkaava sellaiselle?
Vastaus/
1) Säästöputkia voi hyvällä menestyksellä
käyttää neutrodyn vastaanottajassa semmoi-
senaan. Ainoastaan hehkuvirtavastukset ovat
vaihdettavat sellaisiin, joilla on säästöputkille
kyllin korkea vastus, noin 30 ohmia. Mitään
erikoisia säästöputkia neutrodyn vastaanotta-
jalle ei voida suositella. Hyviä tuloksia saa-
daan kaupassa löytyvillä tunnettujen tehtai-
den valmistamilla putkilla.
2) Variometri kytketään’ detektorin anoodi-
piiriin anoodin kuulotorvien väliin, staattorin
ja roottorin käämitykset kytkettynä sarjaan.
Variometria pitää voida virittää samoille aalto-
pituuksille kuin vastaanottajan muitakin ke-
loja ja tulee siinä olla yhteensä noin 100lanka-
kierrosta. Variometri toimii vastavärähtelyn
aiheuttajana siten, että detektorin anoodipiiri
sen avulla viritetään vastaanotetun aaltopituu-
den frekvenssille ja piirissä silloin syntyvät vä-
rähtelyt detektoriputken anoodin ja hilan vä-
lillä löytyvän kapasiteetin kautta siirtyvät
anoodipiiristä putken hilaan.
3) 2-asteiselle matalafrekvenssivahvistajalle
voidaan edullisesti käyttää samaa kytkentä-
tapaa kuin esim. Radion N:ossa 5—6 löyty-
vässä kolmiputkisessa »pitkänmatkan- vastaan-
ottajassa». Ensimäisen transformaattorin suhde
on mieluummin 1: 5 ja toisen 1: 4 tai 1: 3.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
