Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 3. Maaliskuu — Mars - O. G.: Miksi on vastaanotto myöskin maadoitetulla antennilla mahdollinen - Annonser
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N.o 3 RADIO
55
\ Miksi on vastaanotto myöskin \
\ maadoitetulla antennilla \
\ mahdollinen. \
Onhan useinkin kuultu puhuttavan, että
esim. peltikattoa voidaan käyttää antennina,
ja kuitenkin on periaatteellisesti antenni mah-
dollisimman hyvin isolioitava maahan nähden.
Jokatapauksessa on vastaanotto sillä ollut mah-
dollista; on itsestään tietysti selvää, että tällai-
sen mahdollisuuden — olkoonpa, että se onkin
kaikkien sääntöjen vastainen, on oltava jossain
suhteessa sähköisten aaltojen ominaisuuksiin
nähden. Seuraavassa koetamme selittää tätä.
Sähköisten aaltojen ominaisuuksista saamme
parhaiten selvyyden vertaamalla niitä meka-
niikkaan, joka siirtää ne silmillä havaittaviksi
eikä, kuten todellisuudessa on laita, erittäin
herkillä kojeilla huomattaviksi, t.s. voimme
tällöin ainoastaan osoittaa, että ne ovat ole-
massa.
Kun heitämme kiven kaaressa veteen, niin
on siihen silloin kätketty määrätty määrä me-
kaanista energiaa, jonka ihmislihakset synnyt-
tävät ja heittoliike siirtää ne kiveen. Tällöin
on siis kivi määrätyn energiamäärän kokooja,
kantaja. Tavatessaan vedenpinnan siirtää kivi
puolestaan energiansa veteen, huomaamme,
että hetkiseksi liike ikäänkuin jarruttuu, mutta
ilmaantuu se heti iskupaikalla veden aaltomai-
sena liikkeenä. Kiveen kätketty energia on siis
siirtynyt vedenpinnalle, joka puolestaan siirtää
sen edelleen aaltomaisena liikkeenä. Aaltoliike
puolestaan voi vielä luovuttaa energian edelleen,
mutta samalla kertaa katoaa se. Liikkuessaan
tapaa aaltoliike esteitä ja niiden voittamiseen
kuluttaa se energiansa. Sen teho on kuitenkin
sama kuin kiven.
Aaltoliike on monessakin suhteessa- sopiva
esimerkki ymmärtääksemme sähköistä aalto-
liikettä ja sen olemusta. Voimmehan sen avulla
sangen tarkkaan havaita siinä esiintyvät heijas-
tukset ja jaksot. Samalla voimme seurata kor-
keuden (amplitudon) laskemista välimatkan
suurentuessa, kuin myöskin energiahäviöitä
esteiden, kuten kitkan y.m. johdosta.
Kuitenkin palaamme takaisin alkuperäiseen
kokeeseemme, sillä sehän on kaiken energia-
siirron pohjakuva. On yhdentekevää minkä-
laisen energian siirto tulee kysymykseen, joka
tapauksessa voimme sen havainnollistuttaa aal-
toliikkeellä.
Langaton lennätin ja puhelin ei oikeastaan
ole mitään muuta kuin energian siirtoa pai-
kasta toiseen — olkoon välimatka mikä ta-
hansa. Koska, kuten jo olemme edellä sano-
neet, pidämme sitä aaltoliikkeenä, niin on mei-
dän löydettävä välikappale, joka tekee meille
mahdolliseksi kuormittaa sen sähköisillä aal-
loilla. Tätä välikappaletta kutsumme eette-
riksi — tuo hypoteessinen jotain maailman-
kaikkeudessa, joka tunkeutuu kaikkialle ja on
sangen elastinen ja samalla—muodoton ja pai-
noton, olettamuksen mukaan, kun emme halua
koskettaa näin sanoessamme ratkaisemattomia
vastalauseita eetterin olemukseen, kuin myös-
kin monien sähköisten ja fysikaalisten ilmiö-
den selitykseen nähden. Kun siis eetteriaallot
luovuttavat energiaansa, niin tapahtuu se nii-
den oman olemuksen kustannuksella.
Sähköisten aaltojen muuttuminen uudelleen
energiaksi tapahtuu niiden tavattua johdon,
SUOMEN SAHKOLAMPPUTEHDAS O.Y.
Helsinki • Merimiehenk. 40. Puhelin 6744
Korjaa loppuunpalaneita radio vastaanottolamppuja.
Korjaus Smk 25: —,radioyhdistyksen ja Nuoren Voiman jäseniltäSmk 20: — lampulta.
Ote ins. V. Ylöstalon tarkastuspöytäkirjasta.
»Edelläolevasta käy selville, että korjatun lampun tyhjö on huomattavasti
korkeampi kuin uuden vastaavan lampun. Samoin on sen hehkutustehon
kulutus jonkun verran pienempi kuin uuden lampun. Sähköisiltä ominais
suuksikaan vastaa lamppu likimäärin alkuperäistä lamppua. Korjausta on
katsottava onnistuneesti suoritetuksi.» Helsinki, kesäk. 12 p:nä 1924.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
