Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Huhtikuu — April - O. G.: Matalafrekvenssitransformaattorien sopivaisuudesta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 4
RADIO
80
Matalafrekvenssitransformaats
torien sopivaisuudesta.
Useinkin kuulee sanottavan, että ne ja ne
transformaattorit sopivat siinä ja siinä tapauk-
sessa. Kukaan ei kuitenkaan tule ajatelleeksi
miksi se on niin, ja miksi ei se voisi olla toisin-
kin. Onhan selvää, ettei eteenpäin pyrkivän
radioharrastajan tule tyytyä tähän, hänen on
koetettava selittää perinpohjin, miksi hän tekee
juuri niin, eikä vain pidä sitä »makuasiana».
Sillä onhan meidän pyrittävä siihen, että käy-
tämme oikein käytettävissä olevia välinei-
tämme.
Saapuva aalto, korkeafrekvenssiset virta-
sysäykset muuttuvat detektorin tai putken
välityksellä matälafrekvenssisiksi,korvalla kuul-
taviksi. Tähän matalafrekvenssiseen virta-
piiriin kytketään nyt pieni transformaattori
rautasydämellä, se toimii yliheittäjänä vahvis-
tajaputkille tai viimeisen vahvista]’aputken yli-
heittäjänä kuulotorviin.
Transformaattorin sopivaisuuden määrää-
jänä ei nyt ole sen tasavirtavastus, vaan sen
vaihtovirtavastus, samoin sen impedanssi. Ihan-
teellinen transformaattori olisi ilman tasavirta-
vastusta, mutta sen vaihtovirtavastus olisi
mahdollisimman suuri. Tasavirtavastus saa
vain häviöitä aikaan. Ei ole yhdentekevää,
mihin transformaattori yhdistetään ja millai-
nen, se on aina sovitettava paikalleen.
Sangen yksinkertainen esimerkki selittäköön
tämän paraiten. Ottakaamme tarkastetta-
vaksi esim. virtalähde, kuten varaaja, ja pyrki-
käämme ottamaan siitä mahdollisimman suuri
määrä energiaa käytäntöömme. Tehoasteen
voimme jättää tässä huomioonottamatta, koska
haluamme mahdollisimman suuren tehon. Tä-
mä on, kun napajännitys on En
:
N = En • I,
virtapiirin vastus on merkitty Ra:
En • I = I • Ra • I = P • Ra
Virtalähteen sisäinen vastus on Rs, siis on:
I =
E
Ra+Rs
ja kaavamme on siis:
E2
p ’ Ra = (RT+Rs? ’ Ra
Rs on vakio ja teho on siis riippuvainen
Ra:sta. Meidän on siis laskettava Ra arvo saa-
daksemme tehon maksimin, siis laskemalla
-Ra = 0
’
2Ra _1 .
(Ra + Rs)2
Ra + Rs
2Ra = Ra -f- Rs
Ra = Rs
Siis tulokseksi saimme, että johtovastuksen
Ra tulee olla yhtä suuri kuin virtalähteen sisäi-
sen vastuksen Rs, kun näin on, niin saamme
tehon maksimin.
Tässä tapauksessa on meidän pidettävä de-
tektoria tai putkea virtalähteenä ja on meidän
edellä esitetty sovellettava vaihtovirtaan näh-
den. Kun yhdistämme putken anodipiirin
transformaattoriin siirtääksemme virtasysäyk-
set seuraavan putken hilaan, niin on transfor-
maattorin vaihtovirtavastuksen toiselta puo-
lelta oltava sopusoinnussa anodipiirin vaihto-
virtavastuksen, toiselta puolelta hilapiirin
kanssa.
Tämän vaatimuksen ensimäinen osa on aina
täytettävissä, mutta toinen osa ei ole johtuen
hilan ja hehkulangan välisestä suunnattomasta
vastuksesta. Kun taasen transformaattorin tai
puhelimen tasavirta- ja vaihtovirtavastukset
ovat aina toisistaan suuresti poikkeavia, ja
juuri tämä suuri erilaisuus määrää niiden hy-
vyyden ; putkeen nähden ovat nämä arvot aina
yhtä suuret, koska siinä ei ole itseinduktiota
havaittavissa.
Mainittakoon tässä muutamia arvoja:
I Kuulotorvet:
2000—4000 ohmia tasavirtavastus,
10000—12000 » vaihtovirtavastus.
II Telefunken R.E 11
Hila —hehkulanka > 1000000 ohmia.
Anodi — » noin 40—50000 »
111 Telefunken R.E. 58
Hila — hehkulanka noin 7000 ohmia.
Anodi — » » 3500 »
Transformaattorien on siis oltava niinraken-
netut, että niiden vaihtovirtavastus sopii vas-
taavaan virtapiirissä. Tässä ei voi jättää mai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
