- Project Runeberg -  Radio / 1925 /
108

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 7—8. Heinäkuu—Elokuu — Juli—Augusti - O. G.: Radion teoriaa - Annonser

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

N:o 7—B
RADIO
108
kytkennän kautta toisen järjestelmän värähtelyt
siirtyneet 180° I järjestelmään nähden, siis mo*
lemmilla kytketyillä järjestelmillä on 180° jak*
sonsiirto.
Ajatelkaamme nyt olevan useita kuulia -Klt
-K2 ’ -K3 j. n. e. yhtäpitkissä langoissa samojen
välimatkojen päässä toisistaan ja samanlaisilla
kytkentäkuulilla K x yhdistetyt, niin siirtyy K::n
liike toisiin; ja samoin asettuu jokainen kuula
naapurikuulaan nähden määrättyyn asentoon,
ollen määrätyn määrän toisistaan eroava. Se
pyrkii jaksossa joko edelle tai jälkeen. Tällöin
saamme kuva 6 mukaisen käyrän.
Nuolet osoittavat liikkeen suunnan. Kun nyt
kuula Kx saa yhä uudelleen uutta energiaa, niin
pysyy eri kuulien amplitudi konstanttina, kun
taasen päinvastaisessa tapauksessa se vaimennus*
häviöiden kautta laskee 0. On siis olemassa
yksi vaimentamaton värähtely, kun me taasen
lähdimme vaimennetusta. Tarkastaessamme ku*
vaa 6 tarkemmin, huomaamme, että määrätyn
välimatkan päässä Klf uusi kuula KlO väräh*
telee, jonka jakso on täydelleen edellisen kaltai*
nen. K2 ja KlO värähtelevät synkroonisti. Lii*
kuntailmiöt uudistuvat siis, ja voimme pitää kuu*
laa KlO uutena kuulana K].
Matkaa K,:stä Ki o:en pidämme aaltojakson
»perioodina» ja etäisyys Kx—KlO on »aalto*
pituus» »;.
Aaltojakso on graafisesti esitettynä aivan sa*
manlainen, kuin yhden osasen värähtely. Voimme
havaita siinäkin kaikki ylläesitetyt ilmiöt.
Tarkkaavalta lukijalta ei siis ole jäänyt huo*
maamatta, että kaikki langat olivat yhtäpitkiä.
Tulemme nyt värähtelyopin kiintoisampaan ja
tärkeämpään ilmiöön. Tämä on
ilmiö». Jos olisimme suorittaneet kokeilumme
eripitkillä langoilla, niin tuskin olisimme pääs*
seet kuvattuihin ilmiöihin. Jotta saavutettaisiin
mahdollisimman voimakas värähtely järjestel=
massamme, vaatii se tarkalleen samoin viritetyt
heilurit; värähtelevällä järjestelmällä tulee siis
olla sama »v» ja »X», tämän saavutamme yhtä
pitkillä langoilla. Voimme siis resonanssivaati*
muksen pukea seuraaviin sanoihin.
Saatamme siis värähtelykelpoisen järjestelmän
sille ominaiseen värähtelyyn ja kun siihen on
yhdistetty yksi tai useampia samallaisia järjes*
telmiä (samat »v» ja »A»), niin ne joutuvat
myöskin värähtelemään.
Myöskin sangen löysässä kytkennässä on sama
havaittavissa. Annamme kuulan K x (kuva 1)
ilman yhdistystä K2 värähdellä, niin muutaman
hetken kuluttua värähtelee myöskin K 2, vaikka*
kaan ei niin voimakkaasti kuin edellisessä ta*
pauksessa. Tällöin toimii ilma välittäjänä, joh*
tuen Kj kautta värähtelemään. Pitemmänkin
matkan päästä on tämä vaikutus havaittavissa.
(Jatkoa) O. G.
Kuva 6. Aaltoliikkeen syntyminen.
Ni köper förmånligt alla R a di o-förnödenheter hos oss
Vi utföra fullständiga Radio» Sachsenwerks nya kristall-
Vi försälja och uppställa kom» mångdubbla. Våglängdsområdet
pletta emottagar»anläggningar i ftKjjäp 30 °-700 mtr. Inga batterier 1 In»
Vi äro specialister Vi giva garantier
O.Y. ZITTING & C:o A.B.
Södra Magasinsgatan 2 - HELSINGFORS - Tel. Ce 21181 eller 62 00

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:50:17 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/radio/1925/0130.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free