Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 9—10. Syyskuu—Lokakuu — September—Oktober - O. G.: Korkeapuhujan puhdistuspiiri - O. G.: Lähetysaseman säädäntätarkkuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139
N:o 9—lo
seli (rautasydämellä) »L». Päävirta kulkee es-
teettä drosselin läpi, kun taasen tykkivä puhe-
virta kulkee kondensaattorin kautta korkea-
puhujaan. L:n suuri itseinduktio tarjoaa jälki-
mäiselle virralle liian suuren vastuksen, joten
siis puhevirrat eivät kulje rautasydämisen pii-
rin kautta ja juuri tämän avulla estetään äänen
karahtaminen.
Kuva 4 esittää meille laitteen käytännöllisen
ratkaisujärjestelyn. O. G.
\ Lähetysaseman säädäntätark* \
) kuus. \
Langattomaan lennättimeen nähden eroi-
tamme 2 eri laatua olevaa lähettäjää, nimittäin
sähkötys- ja puhelinlähetin. Nyt voidaan put-
killa varustettua puhelinlähettäjää pitää vai-
mennettuna ja useimmiten yksiaaltoiscna lä-
hettäjänä, kun taasen sähköttäjään nähden on
asia aivan toisin. Ensiksi vaikuttaa se, kun
mikrofoniin puhutaan kuin vaimentumatön ja
tällöin emme voi millään muotoa puhua yksi-
aaltoisuudesta. Tämän viimemainitun seikan
haluan juuri todistaa.
Puhelinlähettäjässä on meillä ensiksi, kuten
myöskin sähköttäjässä, korkeafrekvenssivah-
vistus, toiseksi vielä matalafrekvenssi- ja puhe-
värähtely. Tämä säteilee vasta viimetilassa
antennista, se ei ole silloin enään mikään puhdas
korkeafrekvenssivärähtely, vain sangen moni-
mutkainen muodostuma siitä. (Sekaantuuhan
korkeafrekvenssiin puhe- ja matalafrekvenssi-
värähtelyt.) Tämän voimme lausua matemaat-
tisesti seuraavasti: Olkoon lähettäjäaalto A sin
wt ja Ax sin ut puheaalto, tällöin saadaan, kun
annamme lähettäjäaallon korkeuteen vaikut-
taa puheaallon, lausekkeen
(A+Ax sin fif) sin <of = A sin a>/+A .1
/2 [cos
(H —a>) t—COS (fi+u>) t).
Tällöin on meidän kuitenkin oletettava, että
puheaallolla on määrätynsuuruinen frekvens-
sinsä, toisin sanoen voidaan sitä pitää määrät-
tynä sävelmänä, tällöin seuraa ylläolevasta
lausekkeesta ensiksi kantoaalto A sin wt ja
toiseksi sivuaallot, jotka eroavat puheaallosta
\ A
+ — cos (p—a)t) ja — — cos (/*+">) t.
2 2
Kun siis muunnamme mielivaltaisesti puhe-
aaltoa, niin saamme näiden kahden sivuaallon
asemasta kaksi aaltojaksoa, joiden leveyden
määrää äänifrekvenssi ollen 200—10000 väräh-
telyyn. Tästä seuraa, ettei antenni säteile vain
yhtä aaltoa, vaan samanaikaisesti useita muita.
Siitä seuraava esimerkki:
Erään lähettäjän aaltopituutena olkoon y==
500 m. Tämä aalto on voimassa niin kauvan
kuin ei puhuta t.s. lähettämistä ei tapahdu.
Sen frekvenssi on silloin 600000. Oletamme nyt
lähetettävän äänen, jonka värähtely pro sek.
on 256, niin olisi sen frekvenssi »u» vähennetty
lähettäjän frekvenssistä a>=6ooooo, toisen ker-
ran taasen lisättävä siihen kaavamme mukai-
sesti. Silloin saamme siis 2 uutta aaltoa, joiden
frekvenssit ovat 600000—256 ja 600000+256
Antenni lähettää siis pääaallon mukana nämä
kaksi sivuaaltoa. Olettakaamme, että ääni on
korkeampi esim. frekvenssiltään fi —512.Ase-
tamme tämän kaavaamme, niin saamme sen
mukaan 2 uutta sivuaaltoa, joiden frekvenssit
ovat 600000—512 ja 600000+512. Tästä käy
täysin selville, että jokainen lähetetty ääni syn-
nyttää 2 uutta sivuaaltoa. Mutta samanaikai-
sestihan lähetiimme useita erikorkeita ääniä,
joista jokainen siis synnyttää 2 eri sivuaaltoa.
Antennin on siis lähetettävä vastaavat aallot.
Ihnhspuheen frekvenssi on esim. 100
—5000,
jopa enemmänkin, musiikin 50—10000. Jokai-
sen hyvän lähettäjän tulee siis voida säteillä
näillä eri frekvensseillä. Ylläolevan mukaan tu-
lee siis vielä jokaista kantoaaltoa kohden kaksi
sivuaaltoa, tästä saamme siis käsityksen siitä,
miten monta aaltoa samanaikaisesti lähtee an-
tennista.
Kun muutamme nämä frekvenssit aalto-
pituuksiksi, niin saamme aallonjakson noin
10 m leveydeltään. Siis vastaanottajan ja lä-
hettäjän tulee olla niin rakennetun, että ne
voivat työskennellä samanaikaisesti aaltojak-
solla 494—506 m.
Ylläolevasta käy sangen hyvin selville se,
että lähettäjälle on käytännöllistä, kun niiden
aaltopituuserot lasketaan 5 m, sillä muuten
olisi aivan mahdotonta eroittaa kahta yhtä
voimakasta asemaa toisistaan.
U. G.
RADIO
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
