Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 12. Joulukuu — December - Sulo Attila: Akkumulaattorien latauksesta tasavirralla ja vaihtovirralla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
158
Akkumulaattorien latauksesta
tasavirralla ja vaihtovirralla.
Kirj. Insinööri Sulo Attila.
(Jatk.)
Sitä osaa tällaisesta vaihtovirrasta, joka kah-
den nolla-arvon välillä sisältää kaksi virran-
voimakkuuden huippua eli korkeinta arvoa
nim. yhden positiivisen ja yhden negatiivisen,
sanotaan vaihtovirran jaksoksi eli periodiksi
sekä myöskin virran aalloksi, sitä kun voidaan
graafillisesti esittää aaltoviivalla. Lukua, joka
ilmoittaakuinka monta jaksoa eliaaltoa vaihto-
virta tekee sekunnissa, sanotaan sen jakso-
luvuksi eli periodiluvuksi. Meillä Suomessa
käytetyn vaihtovirran jaksoluku on tavallisesti
50. Sellainen 50-jaksoinen virta vaihtaa siis
suuntaansa 100kertaa sekunnissa eli toisin sa-
noen, se tekee 100aaltopuoliskoa sekunnissa.
Tämän nestevirta-esimerkin avulla voimme
myöskin havainnollisesti todeta, miksi vaihto-
virralla ei voida ladata akkumulaattoria.
Akkumulaattorin lataustoiminta perustuu
nim. siihen, että sähkövirta saa akkumulaatto-
rin läpi kulkiessaan aikaan sen levyissä kemial-
lisia muutoksia jaettä sähkövirrassa piillyt teho
tulee muutetuksi kemiallisen energian muotoon,
jossa se voi säilyä muuttumattomana pitem-
mänkin ajan, ja josta se taas voidaan tarpeen
vaatiessa uudelleen muuttaa takaisin sähkö-
energiaksi akkumulaattoria purettaessa.
Tällaista lataustoimintaa voisimme verrata
mekaaniseen energian varastoonpanoon kuvit-
telemastamme nestevirtapiiristäkin, (kts. kuv.
ed. n:o.)
Ajatelkaamme, että putkijohtoon esim. V:n
kohdalle on sovitettuna jonkunlainen turpiini-
laite tahi muu vesivoimakone, joka voi muuttaa
vesivirrassa piilevän liike-energian mekaani-
seksi voimaksi. Tällä turpiinin voimalla voimme
sitten suorittaa mekaanista työtä esim. painoa
nostattamalla, joka paino sitten myöhemmin
puolestaan kykenee suorittamaan saman työn
uudelleen käyttämällä samaa turpiinia pump-
puna itse alas painuessaan, se on, pumppua-
maila saman verran vettä takaisin astiaan A,
kuin mikä vesimäärä tarvittiin aikaisemmin
astiasta A painon nostamiseen. Täten tuli vesi-
N:o 12
virran liike-energia turpiinin välityksellä lada-
tuksi ja saman turpiinin välityksellä uudelleen
muutetuksi myöhemmin vesivirraksi.
Tämän tarkastelun jälkeen pidämme itses-
tään selvänä asiana, että tällainen lataaminen
on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa,
että vesivirta kulkee turpiinissa koko ajan sa-
maan suuntaan, sillä jos vesivirran suunta ajot-
tain muuttuisi päinvastaiseksi, kuten vaihto-
virrassa tapahtuu, silloinhan seuraava aallon-
puolisko käyttäisi turpiinia myöskin päinvastai-
seen suuntaan jahävittäisi sen latauksen,minkä
turpiini edellisen aallonpuoliskon aikana olisi
saanut. Samasta syystä ei vaihtovirta kelpaa
myöskään sähköakkumulaattorin lataukseen.
Mutta me voimme saada latausvaikutuksen
aikaan vesi-vaihto-virrallakin, jos me asetamme
putkijohtoon sellaisen venttiilin tahi läpän ta-
paisen laitteen, joka päästää vesivirran kulke-
maan vain yhteen suuntaan, mutta sulkeutuu
hetikun vesi pyrkii virtaamaan takaisinpäin ja
estää siten vaihtovirran syntymisen turpiinissa.
Sellaisia läppiähän käytetään esim. kaivopump-
pujen n.k. pohjaventtiileinä estämään ylös pum-
patun veden virtaamista takaisin kaivoon, jaon
se piifroksessammekinhahmoiteltu V:n kohdalla
vettä päästävänä ja kohdalla sulkeutu-
neena. Tällöin saadaan turpiinin läpi kulke-
maan katkonainen ja sykkivä tasavirta, jossa
siis vaikuttaa lataavasti eli painoa nostavasti
vain se aaltopuolisko eli virransuunta, joka
todella pääsee turpiinin läpi virtaamaan, mutta
jos näitten aaltopuoliskojen virranvoimakkuus
saatetaan kaksi kertaa suuremmaksi, niin on
niillä yhteensä yhtä suuri työtä suorittava eli
lataava vaikutus kuin puolta heikommalla yksi-
jaksoisella ja aivan tasaisella tasavirralla.
Vaihtovirrasta voimme kumminkin niin ha-
lutessa saada myöskin sykähtelevän tasavirran,
joka ei ole katkonainen, jos otamme senkin
aaltopuoliskon käytäntöön, joka äskeisen otak-
suman mukaan venttiilin avulla estettiin koko-
naan virtaamasta. Mehän voimme ajatella
putkijohtoon sovitetuksi turpiinin läheisyyteen
sellaiset venttiilit ja veden ohjauslaitteet, että
sekin vesivirta, joka putkessa kulkee päinvas-
taiseen suuntaan, esim. astiasta Bx takaisin as-
tiaan A, päästetään kulkemaan turpiinin kautta
siten, että se siellä virtaa samaan suuntaan kuin
astiasta A astiaan B kulkeva vesivirtakin. Sil-
RADIO
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
