Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 1. Tammikuu — Januari - O. G.: Antennirakenne
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4
Antennirakenne.
Miten tärkeätä oikeasuuruisen antennin aset-
taminen on, se käy selville allaolevasta, jossa
koetan antaa alottelijoille muutamia neuvoja.
N:o 1
Tällöin on:
4-r2
• R 2 -n 2,
L = :!— k cm.
1
R = kelan halkaisija cm.
n = kierrosten lukumäärä.
1 = kelan pituus cm.
K = kokeiden avulla määrätty vakio
Antennin omaperäinen aaltopituus on san-
gen suuresti riippuvainen sen muodosta ja suu-
ruudesta. Seuraavassa muutamia esimerkkejä
siitä.
X0 = antennin oma-aalto m.
1 = » pituus.
Kun se tulee muodoltaan monimutkaisem-
maksi, niin X 0määrääminen on sangen moni-
mutkaista ja ei sitä aivan yksinkertaisilla väli-
neillä voidakaan määrätä.
Tällöin on antenniin, kuv. 2, mukaisesti teh-
tävä kaksi silmukkaa »a» ja »b». Aaltomittarin
»WM» ja silmukan »a» avulla saatetaan antenni
värähtelemään ja värähtelyt siirtyvät sitten
detektoriin, jossa ne ovat kuultavissa.
Tällöin saatetaan se värähtelemään eri aalto
pituuksilla ja niistä se, joka kuuluu kovimmin
on sen 2 0.
Käytännössä olevien pidennyskelojen itse
induktio voidaan vaan ylipäätään määrätä ko
keilujen avulla. Ainoastaan muutamia tapauk
sia varten on meillä olemassa erityinen kaava
jonka johdannan perustana on käytäntö
K:n arvoja:
I=2 5 10 20 40 cm.
K = 0,320 0,526 0,628 0,818 0,902
Tästä saamme
n =20 50 100 200 400 kierr.
L = C4OOO 263000 68800 1640000 3620000
Kun siis antenniin yhdistetään itseinduktiol-
taan tunnetun suuruinen kela, niinvoimme hel-
posti laskea allaolevan mukaan värähtelykapa-
siteetin. Tunnettuna olkoon L.
Kuvan 2 mukaan olemme siis aaltomittarilla
ja kiteellä määränneet antennin + kelan oman
aallon.
Kaavasta:
*= — i/l
•c0
100 V
laskemme CO.
Tarkastelkaamme allaolevassa lähemmin nii-
tä suhteita, jotka syntyvät, kun yhdistämme
antenniin kelan ja kondensaattorin.
Vaihtovirtavastus, n.s. impedanssi, joka sa-
malla synnyttää vaimennuksen, on kokoon-
pantu kahdesta osasta:
1. n.s. Induktanssi = cuL, jossa to =2 uv
1
2. n.s. kapasitanssi =-— = ympyräfrekvenssi
raC i
mitä pienempi eroitus opL— —- on, sitä voi-
cdC
makkaammin värähtelee antenni.
Sen vaihtovirtavastuksen vaihtelevaisuus on
yksinään riippuvainen X ja sen ilmaisee käyrä
»a» kuv. 3. Määrätyllä aaltopituudella X 0 ta-
pahtuu resonassi, t.s.
wL = 0.
Kuva 2.
Kuva 1
RADIO
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
