Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 3. Maaliskuu — Mars - O. G.: Radio-ilma - En högtalare av kontyp
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
34
ja metsät vaikuttavat samalla tavoin niiden
muodostumiseen kuin maanpinta itsekin.
Kuitenkaan ei tämä mukautuminen ole ai-
van täydellistä, vaan ainoastaan summittaista.
Kuvasta i näemme, miten pinnat puunlatvassa
tiivistyvät toisiinsa, kun taasen juurella tapah-
tuu harveneminen. Kuvassa 2 näemme niiden
mukautuvan kadun mukaan kulkiessaan sen
yli. Tämä mukautuminen on myöskin sovellu-
tettavissa laaksoon, kuiluun, puuryhmiin y.m.
muodostumiin nähden. Voimaviivamuodos-
telma vertikaaliantennissa tulisi olemaan ku-
van i mukainen. Horisonttaalisessa antennissa
on kenttä taasen riippuvainen kosteudesta.
Kuva 3 osoittaa meille sellaisen tapauksen an-
tennin ollessa noin 5 m maanpinnasta. Kor-
keammalla olevaan antenniin vaikuttavat ne
kuvan 4 tavoin, siis ainoastaan lähinnäolevat
tekevät poikkeuksen.
T-antennin voimaviivapinta olisi taasen yh-
distys kuvien 1 ja 4 kentistä.
2) Maakenttä.
Maakentän tuntemus on nykypäivinä san-
gen häilyvä, johtuen maan muodostumien eri-
laisuudesta, jotka ovat syntyneet vuosisatojen
kuluessa ja klimatologiset suhteet tekevät sen
vielä monimutkaisemmaksi. Maakenttä on
vielä monenlaisten muutosten alainen.
Geologiset muutokset, ukkonen ja maamag-
netismin muutokset indusioivat maahan virran.
Jännitys on noin 1,5 volttia km kohden. Maa-
virrat ovat sangen huomattavia tekijöitä niissä
häiriöissä, joita tapaamme maajohdoissa, kaa-
peleissa, miten ne taasen vaikuttavat radio-
tekniikkaan, se on vielä selittämättä, vaikkakin
useita, olettamuksia on olemassa.
N:o 3
Vaikuttavia sitävastoin ovat maamagneetti-
set virrat. Eroitus ilmasähköisiin on siinä, että
magneettiset liikkuvat valon nopeudella ja
usein ympäröivät kokonaisia maaosia. Tällöin
on indusioituminen ilmaan sangen todennäköis-
tä. Radiohäiriöt, jotka ulottuvat tuhansia kilo-
metrejä, eivät siis oleukkoshäiriöitä, kuten usein
luullaan, vaan »magneettisen ukkosen» ai-
kaansaamia.
Jännitys on, kuten huonosti muodostetussa
sähköjohdossa, kaikialla sama, mutta sen
tiheys on riippuvainen yleensä eri muodoista.
Sähköopin sääntöjen mukaisesti se on selitettä-
vissä siten, että siellä, missä pintakerrostumat
ovat teräviksi muodostuneita, on sähköinen
tiheys sangen suuri.
Kuten käytännöstä on käynyt ilmi, niin on
ukkosenjohdattimen, korkeiden tornien, yksi-
näisten puiden y.m. ympärillä huomattavan
suuri tiheys. Käytännössä pyrimme siihen, että
juotamme tai varustamme palloilla lähetys-
antennin langan päät, jotta estäisimme korkea-
jänteisten keinotekoisesti herätettyjen virtojen
säteilyn. Vastaanottoantennissa vaikuttavat
myöskin vapaanaolevat pääthaitallisesti, niiden
kauttahan suurenee atmosfääriset häiriöt, jotka
esiintyvät n.s, maa-ilma-häiriöinä; niistä myö-
hemmin.
(Jatk.) . 0. G.
En högtalare av kontyp.
Den konformiga högtalaren har allt sedan
den uppfanns för ett par år sedan vunnit allt
större popularitet. Detta beror därpå, att den
återger såväl tal som musik med mycket större
renhet än en högtalare med horn. En dylik har
ju en svaghet däri, att hornet knappast någon-
sinkan byggas så, att icke återgivandet av vissa
toner skulle bliva förvanskat. Den konformiga
högtalaren, där det ljudalstrande elementet ut-
göres av en konisk membran av papper eller
dyl. kan något sådant icke förmärkas, utan
återgivas toner av olika höjd lika klart och rent.
Tillverkningen av ett användbart högtalar-
horn bereder t.o.m. den skickligaste amatör
stora svårigheter, varemot han ganska lätt kan
Kuva 1.
Kuva 3.
Kuva 2.
Kuva 4.
RADIO
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
