Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 3. Maaliskuu — Mars - En högtalare av kontyp - O. G.: Radion teoriaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
36
och tillbaka i befästningsringen, som ännu icke
bör vara fastklämd finner man snart detlämpli-
gaste läget, vilket fixersa en gång för alla. Om
befäsningen av förbindelsen vid könen skett
med muttrar på ovan angivet sätt är injuste-
ringen enklare och lättare att utföra. Hörluren
kan härvid vara inspänd från början och regle-
ringen utföres genom att muttrarna skruvas i
olika riktningar tills ljudstyrkan är den bästa.
Radion teoriaa.
(Jatkoa)
Johto magneettisessa kentässä.
Induktio.
Johdossa kulkevan sähköisen virran vaiku-
tuksesta muodostuu johdon ympärille mag-
neettikenttä, jonka voimaviivat ovat kohti-
suorassa johtoon katsoen. Tämän määritelmän
muuttuessa alempana mainitulla tavalla, nim.
johdon liikkuessa magneettisessa kentässä tai,
kun kentän ja johdon välinen liikunto on suh-
teellinen:
Johdon ja magneettisen kentän välillä val-
litsevasta, nopeudesta johtuu, että johdossa
syntyy potentiaaliero. Välttämätöntä on kui-
tenkin, että johto leikkaa voimaviivoja, sillä
samansuuntaisuudesta seuraa silloin, ettei joh-
N:o 3
toon synny minkäänlaista* eroa (virtaa). Tätä
ilmiötä nimitämme induktioksi.
Me voimme sen kuitenkin kiteistää seuraa-
vasti:
Induktion kautta saadaan aina potentiaaliero
[virta), kun johto leikkaa magneettisia voima-
viivoja.
Johdossa olevan EMV:n suuruus on riippu-
vainen seuraavista seikoista:
i) Leikkauskulmasta , kun se on o°, on induk-
tio o, kun se taasen on 90
0
, on induktio suurin.
2) Leikattujen voimaviivojen luvusta, t.s. in-
dusioivan kentän magneettisesta kenttävoi-
makkuudesta. Tämä taasen pienenee etäisyy-
den keralla, siis myöskin laskee samassa suh-
teessa EMV voimakkuus. Jos magneettisen
kentän synnyttää elektromagneetti, niin siitä
lähtevien voimaviivojen luku on riippuvainen
amperikierteistä, ne ovat virran voimakkuu-
teen nähden verrannolliset.
3) Johdon jakentän välisestä nopeudesta. Kun
nopeus kasvaa, niin syntyy johdossa virta-
sysäyksiä, joiden kautta kehittyy uusi mag-
neettinen kenttä, joka taasen puolestaan vai-
kuttaa toiseen johtoon indusoivasti. Tällöin
nimitämme sitä johtoa, joka kehittää kentän
»primääriksi» ja johtoa, jossa se aikaansaa vir-
ran, »sekundaariksi». Nopeus, jolla primääri-
kenttä muodostuu sekundaariin, on sangen
suuri. Primäärijohdon kenttä saatetaan tasai-
sesti virrankulun aikana äärettömyydestä joh-
don lähimpään ympäristöön ja katkaisemalla
virran taasen palautetaan se äärettömyyteen.
Tällöin kasvaa tai laskee kentän voimakkuus
äkillisesti.
Induktio syntyy myöskin silloin, kun pri-
määrivirta ja sen mukana primäärikenttä vähi-
tellen kasvaa tai laskee. Tällöin joudumme teke-
misiin vaihtovirran kanssa. Virran nousun tai
laskun seurauksena on voimaviivojen lisäänty-
minen tai väheneminen. Tällaista kenttää kut-
summe »elektromagneettiseksi vaihtokentäksi».
Siis kaikesta ylläolevasta käy ilmi, että joh-
dossa oleva EMV tai, jos on suljettu johto, joh-
toon indusioitu virta pysyy niin kauvan, kun
primäärisen kenttävoimakkuuden vaihtelu on
olemassa. Muussahan tapauksessa ei voima-
viivojen leikkaus tule kysymykseen. Mitä suu-
rempi nopeus on, sitä suurempi on myöskin
indusioitu teho. Tästä johtuu, että käytämme
RADIO
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
