Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 11. Marraskuu — November - Radiouutisia — Radionyheter
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
154
RADIO
RADIO
UUTIMIA JK, NYHETER
— »Soiva kide»’kuulotorven kalvon tilalle. Käys
tännössä oleva puhelimen kuulotorvi eli telefoni
toistaa puheen verrattain hyvin, mutta on sillä
kuitenkin omat vikansa. Ihmisäänelle ominainen
sointu kuuluu telefonissa verrattain samanlaiselta,
mutta ei kuitenkaan todellisuutta vastaavalta.
Tämä johtuu siitä, että kuulotorvessa käytetään
nykyään metallilevyä eli n.s. värähdyskalvoa,
jonka värähtelyt toistavat puhelimeen lausutut
äänet eri korkuisina ja vahvuisina. Eräs uusikeks
sintö, n.s. soivan kiteen käyttäminen telefonin
kalvon asemasta poistaa’tämän puutteen.
Tämän soivan kiteen keksi viime vuonna Wies
nm yliopiston ensimmäisen fysikalisen laitoksen
assistentti tohtori, rouva Franziska Seidl. Tämä
nuori tutkija huomasi, että eräs kide (punainen
sinkkimalmi) alkoi antaa ääniä, kun se kytket’
tim akkumalaattorin toisen navan ja toiseen nas
paan kiinnitetyn metallikärjen väliin. Tähän virs
tapiiriin kytkettiin lisäksi kuristuskela — rautas
sydäminen kuparijohtokela — sekä vielä sähs
köinen värähtelypiiri. Kiteen ja metallikärjen
kosketuskohdasta kuuluu silloin selvästi huos
mattava ääni. Tämä kiteen kummallinen ominais
suus johti sittemmin kalvottoman telefonin keks
simiseen, jota sen keksijä selostaa seuraavasti.
Uuteen puhelimeen puhutaan samalla tavalla
kuin vanhaankin. Mutta puheen kuuleminen pe*
rustuu aivan toisenlaiseen perusajatukseenkuin nyt
käytännössä olevassa puhelinkoneessa. Nykyais
kaisen telefonin muodostaa peltikalvo, jonkasähs
köjohdoissa kulkeva virta elektromagnetin avulla
panee värähtelemään. Tämä puute tulee korjas
tuksi.jos käytetään kalvon asemasta soivaa kidettä.
Uudessa puhelimessa korvataan sähköinen väs
rähtelypiiri muuntajalla, joka on tehty kahdesta
eri tavalla käämitystä kuparilankakelasta ja on
yhdistetty mikrofoniin. Muuntajan tarkoituksena
ei ole ainoastaan mikrofonivirran vaihteluiden
vastaanottaminen, vaan muuttaa se myöskin sähs
kövirran, jolla on matala jännitys, hyvin heikoksi
virraksi, jonka jännitys on suuri.
Kun tämän uuden puhelinkoneen mikrofoniin
puhutaan, syntyy tavallinen mikrofonivirta Täs
hän virtaan vaikuttaa kide vastuksena, niin että
mikrofonivirta vuoroin vahvistuu ja heikkenee.
Tämä vaikuttaa sen, että ilma, joka on kiteen ja
metallikärjen yhtymäkohdan välittömässä, ympäs
ristössä vuoroin lämpenee ja kylmenee eli puheena»
oleva ilmamäärä vuoroin suurenee ja pienenee. Täls
löin syntyy ilmasaaltoja, jotka ovat täydelleen sas
manlaisia kuin ne ääniaallot, jotka puhuttaessa vais
kuttivat puhelimen mikrofoniin. Äänen värikin
on pysynyt muuttumattomana.
Vanhassa puhelimessa kuuluu ääni siis metals
lilevyn välityksellä, kun se uudessa puhelimessa
tulee kuuluville ilman mekaanista välittävää kos
jetta, ollen siten selvempi javäriltään todellisempi.
— Lyhyet aallot aikaansaavat mullistuksen lam
gattoman lennättimen alalla. Julkisuudessa on jo
näkynyt tietojasiitä, että langattoman lennättimen
alalla on tekeillä jotain suurta. On jo pitemmän
ajan oltu selvillä siitä, että langattoman lennätins
toiminnan ja yleisradion nykyistä nopeaa kehis
tystään jatkaessa avaruus tulee liian täyteen ras
dioaaltoja. Tähän ahdinkoon vaikuttaa suureksi
osaksi myöskin se, että radiotoiminta keskittyy
etupäässä pimeään vuorokauden aikaan. Lyhyeis
den aaltojen käyttäminen on kuitenkin tehnyt mahs
dolliseksi radiotiedoituksen myöskin päiväsaikaan.
Langattoman lennättimen suurena haittana on
kuitenkin ollut se, että radioaallot etenevät ans
tennistä kaikkiin suuntiin. Käyttämällä lyhyitä
aaltoja ja erikoista antennisysteemiä on nyttems
min mahdollista lähettää päiväsaikaan määrättyyn
suuntaan kulkevia radioaaltoja, joita voivat vass
taanottaa ainoastaan lähetysasemasta aallon suuns
nassa olevat asemat. Tällöin säästyy avaruudessa
paljon tilaa uusille lähetysasemille. Sitäpaitsi ovat
lyhyet aallot aikaansaatavissa paljon pienemmillä
kustannuksilla kuin pitkät, joita nykyjään käytes
tään eri maanosien välisessä sähkötyksessä
Huolellisten ja onnistuneiden kokeilujen pää’
tyttyä otettiin yleiseen käytäntöön viime kuun
lopulla lyhytaaltosähköitys Englannin ja Kanadan
välillä. Maksu sanalta on 3 penssiä ja tilapäiss
sähkösanomista 4 penssiä sanalta, mutta kännes
taan yön aikana lähetetyistä sanomista ainoastaan 2
shillingiä6 penssiä 20 sanalta. Lähetysasemalla on
viisi 277 jalankorkuista antennimastoa, joidenkun-
kin päässä on 90 jalan pituiset poikkipuut. Näistä
riippuu maston kummallakin puolella eräänlaiset
metallilankaverkot, joista toinen on antenni ja
toisen tehtävä on estää aaltojen kulku sen suuns
taan. Aallot kulkevat määrättyyn suuntaan ja vois
daan aaltokimpun leveys määrätä antenniverks
kojen koolla ja niiden keskinäisellä etäisyydellä.
Kun täten on mahdollista kohdistaa koko eners
gia vain yhteen suuntaan, saavutetaan pitempiä
matkoja halvemmalla hinnalla. Nykyisten suurs
asemien tarvitsema 40,000—60,000 kilowattia on
vähentynyt tässä uudessa’Bodmin’iin rakennetussa
asemassa n. 20 kilovvattiin.
Lähitulevaisuudessa aletaan Englannista lähettää
sanomia tällä uudella keksinnöllä myöskin Etelä=
Amerikaan, Afrikaan, Austraaliaan ja Intiaan. Ja
päättäen siitä innostuksesta, millä muiden maiden
sekä Europan että toisten maanosien edustajat
seurasivat kokeilujen edistymistä, voidaan olla
varmat siitä, että tämä keksintö hyvin lyhyessä
ajassa tulee saamaan yleisen käytännön. Sitäpaitsi
N:o 11
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
