Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 3. Maaliskuu — Mars - O. G.: Mustat valosäteet - Hehku- ja anodivirta 220 voltin vaihtovirrasta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 3
RADIO
34
koneiston, jossa valopilkku toisensa jälkeen
nopeasti liikkuu, kunnes ne ovat kasvaneet ku-
vaksi, joka on nähtävän kanssa täysin saman-
lainen, K liikuttaa juuri näitä osia koneesta,
jossa valopilkku kasvamistaan kasvaa, M on
taulu, jossa mustat valosäteet ovat muuttuneet
näkyviksi ja muodostavat kuvattavasta täyden
kuvan.
Laite on kylläkin vielä aivan alkuasteellaan,
mutta voidaan siltä odottaa suuriakin saavu-
tuksia, kunhan itse mekanismi on tullut yksin-
kertaisemmaksi ja täydellisemmäksi.
Laitteella on varsin suuri merkitys sotalaitok-
sen palveluksessa, sillä voidaanhan sen avulla
tutkia ja »valaista» maastoa yön aikana ilman,
että vihollinen sen havaitsee.
Myöskin rauhallisen elämän alalla tarjoaa se
monia arvaamattomia palveluksia. Valoku-
vauksen apulaiseksi se kai ennen pitkää siirtyy.
Voidaanhan olettaa, että tulevaisuudessa pe-
rustetaan televisor-kioskeja, kuten nyt puhelin-,
jolloin eetterin kautta äänen asemesta kulkee
kuva. 0. G.
) Hehku- ja anodivirta 220 voltin \
\ vaihtovirrasta. i
Kun toimitukselta on useita eri kertoja tie-
dusteltu, miten 220 voltin vaihtovirrasta saa-
taisiin hehkua ja anodia varten tarvittava
virta, niin allaolevassa annetaan muutamia tie-
toja tästä. Kuitenkin voidaan jo edeltäpäin sa-
noa, että hehkutus vaihtovirtaverkosta ei aina
ole onnistunut, vaikkakin laitetta voitaisiin
säätää mahdollisimman tarkoin. Toimitus pyy-
tää siis niitä lukijoita, jotka tällä laitteella ovat
kokeilleet ja ovat huomanneet jotakin uutta,
jolla vaihtovirtahäiriöt saadaan mahdollisim-
man vähäisiksi, siitä ilmoittamaan.
Kuvassa 1 on hehkutuksen kytkinkaava.
Siinä tarvitaan ulosmenomuuntaja 1: 50, jonka
sekundääri on yhdistetty valojohtoon ja pri-
määri hehkujohtoihin. Potentiometreillä R yh-
distetään hilajohdot muuntajan neutraalisen
kohdan kanssa. Jotta saataisiin tarpeellinen
etujännitys, täytyy käyttää kahta kuivaa pa-
ristoa. Navat ovat ensin sopivalla tavalla mää-
rättävät.
Kuvassa 2 on anodivirtajärjestelmä. Tässä
täytetään ulosmenomuuntajana tavallista soit-
tokellomuuntajaa 220— 8 voit, joka syöttää
n.s. etuputkea. On mielenkiintoista havaita,
miten voimakkaasti putkessa tasasuunnattu
virta vaimentuu kuristuskelan kautta. Kun
asetamme kuulotorvemme koskettimet ensi-
mäisen kondensaattorin napoihin, irroitettuam-
me kuristuskelan, kuuluu kuulotorvissa sangen
voimakas virtahumina. Kun taasen kuristus-
kela on kiinni, on humina pieni ja vielä huomaa-
mattomammaksi se tulee kondensaattorin 4MF
yhdistämisen kautta. Voi sanoa sen melkein
kadonneen.
Tähän tarkoitukseen käytetään korkeaohmi-
sia kuristuskeloja (5000—10000). Ne voidaan
itsekin valmistaa käämimällä rautasydämen
päälle noin 25000—30000 kierrosta ohutta ku-
parilankaa.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä maadoi-
tukseen. Johdon maadoittumaton napa yhdis-
tetään putken anodiin ja hilaan. Jotta tällai-
nen johto koskettimesta löydettäisiin, käyte-
tään kuulotorvia apuna, jolloin kuulotorven
toisella navalla kosketetaan kumpaakin johtoa
erikseen, toisen riippuessa vapaana. Se johto,
joka humisee eniten on maadoittumaton. Kun
molemmat navat osoittavat jännitystä maa-
han, on koneen maadoittamiseksi käytettävä
vähintäin 3000 cm kondensaattoria, joka läpi-
lyönteihin nähden on täysin varma.
Putkena voidaan käyttää tavallista vastaan-
ottoputkea. Jos koneessa on useampia kuin 4
putkea, käytetään kahta tai useampaa putkea
rinnan etuputkena.
Kuva 1.
Kuva 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
