Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Huhtikuu — April - O. G.: Radion teoriaa - Annonser
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 4 RADIO
59
vaessa. Tällainen vastus on valokaarivastus.
Kuvassa 3 näemme valokaarivastuksen karak-
teristikan. Mitä suuremmaksi valokaaren vir-
ranvoimakkuus tulee, sitä pienempi on hiilissä
oleva jännitys. Suora AB esittää juuri puh-
taan negativisen vastuksen, käyrä BC taasen
epäpuhtaan. Kuva 4 esittää meille, että
elektroniputkikin voi esiintyä negativisena
vastuksena. Samoin on myöskin putkikoneissa
oleva »vastavärähtely» negativinen vastus.
Sen luonteenomaisin olemus on että se päin-
vastoin kuin positivineji vastus, jolla on »kuol-
lut» massa, muuttuu »eläväksi» massaksi (valo-
kaari), joka voi antaa energiavirtapiirin, väliin
enemmänkin, kuin virtapiiri itse (vahvistus-
vaikutus). Teknillinen negativinen vastus on
rajoitettu, se estää siis automaattisesti virran-
kasvun äärettömään saakka. Negatiivista vas-
tusta voidaan siis pitää energialähteenä.
f) Negativisella vastuksella varustetun järjes-
telmän vahvistus.
Ajatelkaamme yhdistetyksi kinan 5 mukai
sesti sarjaan negativmen ja positivmen vastus-
jännitysniin v onsama. Negativmen on pienem-
pi kuin positivinen, joten yhteisvastus on posi-
tivinen. Tällöin saamme vastuksissa osajänni-
tykset v x ja vt.Kun nyt jännitystä v noste-
taan hyvin vähän A v (joten virtakin hiu-
kan nousee), niin on vastuksissa myöskin jän-
nitys noussut ja negativisessa sa-
moin v2—A v-z virranvähennys. Mutta nyt
täytyy nousseen kokonaisjännityksen v-\-/\v
olla yhtäsuuri kuin summan vl -\- A v\-\-{v2.—
A v 2) (Newtonin lain mukaan) siis:
v+A "="_.+ A vi+v2—A
"z,
mutta koska v=vx-\-v2 niin saadaan
Ad=A "i—A v 2 tai A "1= AkA".
Jälkimäisestä johtuu, että positivisen vas-
tuksen osajännityskasvu on (A v?) suurempi
kuin kokonaisjännityskasvu (A v )-
Jännityksessä v esiintyvät osaheilahtelut
ovat positivisessa tai negatiVisessa vastuk-
sessa suuremmat kuin kokonaisheilahtelut (kat-
so lähemmin kuvaa 6). Tähän ei tarvita tasa-
jännitystä, johon siis ajoittaiset vaih-
telut vaikuttavat. Vahvistus voi
tulla ainoastaan vaihtovirroilla ky-
symykseen, ja sitä edullisimmin,
mitä lähemmäksi toisiaan molem-
mat vastukset tulevat, tällöin on kui-
tenkin pysyttävä tasapainolain ra-
joissa, negativisen on oltava pienem-
män.
Kuva 5. Kuva 6.
i
Jättäkää pois kalliit kokeillunne ja ostakaa
MULLARD LAMPPUJA
FULLER AKKUMALAATTOREITA
niin saavutatte parhaat tulokset _-_P^__pS___99%~_SB_l
I. ämna bort dyra experiment och köp ______ _____!_-__-________■
FULLER ACCUMALATORER I IHfl
I ■ I Representant i Fin. I 1 11_P»**) I Sähköos.
■TI land. \_J____.l-M_laBi. J FULLER
m J
tliilliir^L!f
’
1 LS Telegram adr.
Huom. uudet hinnat lampuilla. ’^^<*m^^mmm*w^
Obs. nya pris ä lamporna Vladimirsgatan 12
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
