- Project Runeberg -  Radio / 1927 /
99

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 6—7. Kesäkuu—Heinäkuu — Juni—Juli - O. G.: Radion teoriaa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

99
N:o 6—7
jien ominaiskapasiteetit. Kun siis putkessa voi-
daan ohjata paljoa pienemmillä tehoilla suuria-
kin tehoja, mutta tosin kvantitatiivisesti, niin
saadaan käyttämällä yhtä tai useita putkia
kaskadiyhdistelmän avulla lähtöenergia suun-
nattomasti vahvistettua. Hehkuputkien toi-’
mintatavoista käynee jo ilman muuta ilmi, että
ainoastaan vaihtovirtoja voidaan vahvistaa.
Vaikuttimen ohella on otettava huomioon
myöskin »jyrkkyys» S hehkuputkien vahvistuk-
sessa. Kuvassa 4 saadaan se kaavasta:
S = dia
dcg
Mitä jyrkempi on käyrä, sitä suurempi on S,
sitä suurempi on dia (anodivirran) vaihtelu,
joka saavutetaan hilajännityksen vaihdolla
deg-määrään.
Hehkuputken kolmantena määräävänä teki-
jänä on sisäinen vastus Ri. Jokainen vastus-
han saadaan jakamalla jännitys virranvoimak-
kuudella. Siis:
R* = dea
dia
dea = anodi jännityksen arvo hetkellinen,
dia = anodivirran arvo »
D • S • R; tuloksi saadaan siis:
D.S.Ri = = -l
dea deg dia
Siis kahdesta tunnetusta arvosta saadaan kol-
mas laskemalla. Tavallisissa hehkuputkissa on
sisäisen vastuksen arvo 2000—2000000 ohmiin.
d) Nelielektoniputki.
Jyrkkyyden suurin nousu saadaan, kun tila-
lataus kokonaank atoaa. Tämän perusteella
onkin hehkuputkiin yh-
distetty »toinen hila» G’
(kuva 5). Tämä tilalata-
ushila ladotaan positii-
visesti, joten se siis vai-
kuttaa oikeastaan ano-
dina ja vetää elektro-
neja oikeilta radoiltaan
puoleensa. Jotta tämä
sivuvaikutus poistettai-
siin on sen lankakieh-
kura asetettu syrjilleen.
Täten nousee siis tällai-
sen putken jyrkkyys ta-
vallista suuremmaksi. Sa-
moin voidaan myöskin
keinottelemalla laskea
putken vaikuttimen ar-
voa. Konstruktiivisesi
se saavutetaan pienentämällä hila-aukkoa ja
suurentamalla hilaanodin välimatkaa. Tämä
välimatkan muutos vaatii kuitenkin suurem-
paa anodijännitystä. Siis asettamalla put-
keen hilan ja anodin väliin toisen hilaan voi-
daan työskennellä paljoa pienemmällä ano-
dijännityksellä. Tämä apuhila on ladat-
tava positiivisesti. Hilan positiivinen lataus
nostaa anodin vetovoimaa elektroneihin näh-
den ja vaikuttaa siis apuhila jännityksen
nousuun samoin kuin anodijännityksenkin ta-
vallisissa kolmi-elektronisissa putkissa. Tämä
hila ei myöskään saa vetää elektroneja puo-
leensa ja senvuoksi se onkin asetettu syrjälleen.
Tätä hilaa kutsutaan »vetokilaksi». Sen aset-
telu selviää kuvasta 6. A on siinä anodi, d oh-
jaushila ja d vetohila (kyljellään).
Tällaisen putken näemme kuvassa 7.
e) Useampiosaiset futket.
Molemmat edut, jotka saavutettiin ensin tila-
lataushilalla (poistamalla tilalataus) ja sitten
vetohilalla (pienentämällä vaikutinta), voidaan
yhdistää yhteen ainoaan putkeen, jotensiis saa-
daan kolmihilainen putki, jossa siis kaikki kolme
etua ovat yhtyneet.
O. G.
b
6
Kuva 7.
RADIO

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:50:38 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/radio/1927/0121.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free