- Project Runeberg -  Radio / 1927 /
104

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 8—9. Elokuu—Syyskuu — Augusti—September - Kela: Radio-uni

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

104
Radio^uni.
Ystäväni Olli ja minä olemme ainakin kuusi
kesää perätysten viettäneet kesälomamme mes
rellä. Tarkalleen sanoen: tämä kesä olikin kuu*
des.
Meillä on yhteinen purjevenhe. Sen on ys*
täväni Olli kyllä aikanaan ja yksinään hankki*
nut. Mutta yhdessä vietetyt kesät, eletyt elä*
mykset, tuulet ja tyynet, kaikki ne ovat vaikut*
taneet sen, että minustakin tuntuu ikäänkuin oli*
sin tuon venheen toinen omistaja tai ainakin
osakas.
Paljon olisi meillä kerrottava yhteisistä näke*
myksistä, kokemuksista ja seikkailuista Suomen*
lahden sekä asutuilta että asumattomilta rannoilta:
Saarien haltijattarista ja haltijoista, vedenneidoista
ja heidän pyydystäjistään, valaskaloista ja meri*
käärmeistä. Mutta ne eivät kuulu tähän asiaan.
Kysymys on paljon tärkeämmästä.
Minulla oli — on yhä edelleenkin — radio*
vastaanottaja, parhainta saatavissa olevaa laatua,
jos saa luvan omaansa kehua.
Tämä radiovastaanottaja päätettiin nyt tänä
kesänä ottaa yhteisen sopimuksen perusteella
mukaan purjevenheeseen. Ja se otettiinkin.
Sovitin sen kajuutassa makuulavettien kes*
kelle niin, että makuuasento olisi meille luon*
nollisin kuuntelemiseen. Lukijani käsittänee hy*
vin, mistä syystä näin menettelin. Antenni ja
maajohto (oikeammin voisi tässä tapauksessa pv*
hua merijohdosta) saivat suorittaa velvollisuuk*
siaan yliheittäjän kautta. Näin oli koje valmis
virkaansa toimittamaan.
Jo ensimäinen koe ilmaisi, että koneesta pulp=
pusi eloa ja elämää.
Oli tyyni ja lämmin lauantaisilta. Viikonpäi*
vistä olimme selvillä.
Ankkuri oli vajonnut seitsemän metrin syvyy*
teen. Maa oli siis sillä suunnalla kaikkein la*
himpänä.
Olli ystäväni piti huolta siitä, että vichy*vettä
oli aina laseissa. Oliko hän sekoittanut jotakin
N:o B—9
mehua vichy*veteen, sitä en tullut tarkemmin
tutkineeksi. Epäilin kylläkin, että niin saattoi
tapahtua. Minulla oli pääasiana virittää kone.
Ja se onnistui, onnistui aivan erinomaisesti.
Mikä ihannetila: Lojua mukavassa asennossa
kuulotorvet korvissa, vichylasi ja savukelaatikko
käden ulottuvilla.
Kuuluu operetti*esitystä — Orkesteri soittaa.
Sopraano, altto, tenori ja bassoääni suorittavat
vuorotellen osiaan. Silmäluomet painuvat kiinni,
raukaisee
Kuvaelmat kiitävät silmien ohi ilmielävinä.
Johtajan tahtipuikko liikkuu orkesterin edessä
kuin vimmattu, viulunjouset liukuvat kielillä,
tanssijattaret liitelevät merenrantaa kuvaavalla
näyttämöllä kuin keijukaiset. Kaikki pyörii, huo*
juu, liikkuu ohi kuin saduissa. Rytmi, sävel,
kuvaelmat ja kohtaukset silmin nähtävissä korvin
kuultavina.
Totta tosiaan!
Purjevene on ihana, kesäloma on ihana, kun
on saanut radion mukaansa, radion, joka avaa
koko suuren maailman nautittavaksi ja elettä*
vaksi.
Näytelmä jatkui yhä kiihtyvässä tempossa.
Hyppäsin jo itse mukana kevyenä kuin sääritai*
teilija konsanaan. Poljin näyttämön palkkeja
kuin riivattu tavoittaen harsopukuista mustalais*
tyttöä, joka kevyenä kuin siivekäs ja notkeana
kuin käärme huilasi minut kuin itse paholainen.
Niin, sen hän kyllä näkyi huomaavan, että
olin häneen hullaantunut. Tuo veitikka ja hymy
ja vuoroin taas ivallinen »pitkän nenän» näyttö
ne riivasivat minua vaan enemmän ja enemmän.
Mustalaisvalssi orkesterin soittamana sytytti ja
poltti jokaista hermosäijettäni. Siihen suli jokai*
nen värähdys tahtipuikon heilahtelua myöten.
Keinuttiin kuin palavan pilven reunalla. Hui*
dom käsilläni, koivillani vimmatusti pyörien —
Huh — se päättyi outoon hulinaan ja ratinaan.
Todellisuus seurasi runollisuutta.
Saatuani silmäni auki pääsin pian luonnolli»
sille jaloilleni. Ystäväni Olli kuorsasi rauhalli*
sesti kuulotorvet tiukasti korvissaan. Mutta
minä huomasin, että olin saturetkilläni pyyhkäise
syt vichypullot laseineen lattialle. Ja uhkaava
ukkosilma ratisi radion kuulotorvissa. Js t
RADIO

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:50:38 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/radio/1927/0130.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free