- Project Runeberg -  Radio / 1927 /
113

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 8—9. Elokuu—Syyskuu — Augusti—September - O. G.: Radion teoriaa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

113
N:o 8-9
Muuntajakäämityksen ominaiskapasiteetti vai-
keuttaa jännityksen nousua, sillä muodostaa-
han se eräänlaatuisen sivuyhdistyksen, joten
siis muuntajan energia tulee jaetuksi. Kuiten-
kin voidaan aina menestyksellä käyttää vaihto-
suhdetta i: 6 tarpeeksi suurine kierroslukui-
neen käämeissä, kun vaihtovirtoja vahviste-
taan puhefrekvenssin rajoissa (kuva 2). Muun-
tajina on tällöin käytettävä sellaisia, joiden
rautasydän on kokoonpantu hiehoista osasista.
Toiseltapuolen tulee niiden taasen olla suljet-
tuja. Vahvistus on ehkä noin 10
—15-kertainen
alkuperäiseen verrattuna.
Kun on vahvistettu korkeavaihe-vaihtovir-
toja, niin sisäänmenojännitys hilassa vahviste-
taan samoin muuntajien avulla. Mutta tällöin
kysymykseen tulevien muuntajien on oltava
aivan erikoisia, niissä ei saa olla rautasydäntä,
koska pyörrevirta- ja hysteresishäviöt vaiheen
kasvaessa nousevat myöskin sangen suuriksi.
Tällaisten muuntajien ominaiskapasiteetin tulee
olla mahdollisimman pienen, se ei saa millään
muotoa nousta 20—50 sm yli, sillä muutoin
syntyy kapasiteettiaiheisia sivuttaissulkuja.
(Matalavaihemuuntajissa tarjoaa tällainen ma-
tala ominaiskapasiteetti puhevirroille varsin
korkean vastuksen.) Korkeavaihemuuntajan
kela onkin senvuoksi tehtävä tasannekelaksi.
Sen valmistaminen on kuitenkin hyvin vaival-
loista, joten useimmiten turvaudutaan aivan
toisiin menetelmiin, joista myöhemmin teemme
selkoa.
2) Anodi jännitys samoinkuin hehkuvirta ja
hilajännitys on niin valittava, että putki työs-
kentelee luontaiskäyränsä jyrkimmän kohdan
keskellä. Tavallisesti on hehkuvirtaa nostet-
tava, mitä suuremmaksi anodijännitys on nos-
tettu, jotta saataisiin oikea vahvistus. Muussa
tapauksessa muuttuu matalavaihevahvistuk-
sessa puhe kirkkaammaksi tai matalammaksi.
Kuten jo aikaisimmissa luvuissa on mainittu,
vaikuttaa anodij ännityksen liiallinen nousu
ehkäisevästi vahvistukseen. Määrätyn anodi-
jännitysrajan ylittämisestä ei siis ole minkään-
laista hyötyä.
3) Kolmantena ja varsin tärkeänä tekijänä
suurimpaan vahvistukseen on putken uloim-
man anodipiirin vastuksen oikealla mittasuh-
teella, t.s. anodin ja hehkun välisen suhteen
tulee olla oikean.
Tehovahvistus.
Parhaimmat tulokset saadaan (esim. matala-
vaihevahvistuksessa) silloin, kun putken sisäi-
nen ja ulkonainen vastus on yhtä suuri. Tämä
on aivan samaa kuin vaihtovirtageneraattorin
vastaavat ilmiöt. Tehovahvistukseen käyte-
tään parhaiten kuristuskeloja, kapasiteetti-
vapaita keloja.
Jännitysvahvisius.
Täällä taasen tulee uloimman anodipiirin
vastuksen olla mahdollisimman suuren, jotta
saadaan tarpeeksi suuri jännityshäviö. Käyttä-
mällä ohmista vastusta (silittivastusta) on tar-
peellista, että anodijännitys valitaan mahdolli-
simmankorkeaksi, koska verrattain korkea jän-
nityshäviö vastuksessa on vähennettävä anodi-
pariston jännityksestä. Jännitysvahvistusta
käytetään pääasiallisesti korkeavaihevahvis-
Kuva 2.
Kuva 3.
RADIO

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:50:38 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/radio/1927/0139.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free