- Project Runeberg -  Radio / 1928 /
17

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Titel och innehåll - N:o 2. Helmikuu — Februari - O. G.: Miksi työskentelevät suurasemat pitkillä aalloilla

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

17
Sisällys:
Miksi työskentelevät suurasemat pitkillä aalloilla. — Yksinkertainen, mutta hyvä deflexkytkentä.
— Mikä on mitäkin radiossa. —
Kotitekoinen kovapuhuja — Radioteollisuus ja sen mahdollisuudet maassamme. — Eräs parannus kuulotorviin — Miten voidaan
poistaa häiriöt verkkokojetta käytettäessä — Kysymyksiä ja vastauksia. — Euroopan yleisradioasemat — Radiokuunteluluvat. —
Lahden yleisradioasema. — Radiopakinaa. — Sananen radioharrastelijoille.
RADIO
Toimitus
T. SOHLMAN OSK. GILLBERG
Osoite: Helsinki, Aleksanterinkatu 44. Puhelin 26 143.
Tulkaisija
KirjasOsakeyhtiö TIETO.
HELMIKUU
1928
VIIDES
VUOSIKERTA N:o 2
t Miksi työskentelevät suurase- i
l mat pitkillä aalloilla. \
Varsin usein saamme lukea lehdistä, että ly-
hyillä aalloilla siellä ja siellä on päästy hyviin
tuloksiin, varsinkin kun on kysymyksessä pi-
temmät etäisyydet. Mutta’miksi eivät suurase-
mat seuraa näiden lyhytaaltolähettäjien esi-
merkkiä, vaan ikäänkuin jarruttavat kehitystä.
Kumpi nyt on oikeassa, siinä kysymys, joka
varmaankin on askarrellut monenkin mie-
lessä.
Ensiksi on aivan väärä käsitys, että ly-
hyet aallot olisivat nykypäivien keksintöä eli
kehityksen viimeisimpiä saavutuksia. Lyhyet
aallot tunnettiin jo ainakin 20 vuotta sitten.
Ne saadaan jo kauvan sitten tunnetusta lau-
sekkeesta:
Wsti = 160. n

2
’■{—)■>
jossa kaavassa Wsti merkitsee säteilyvastusta.
Tästä lausekkeesta käy ilman muuta selville
se seikka, että säteilyteho on sitä suurempi, mitä
suurempi effektinen korkeus h on (antennikor-
keus) ja mitä pienemmäksi aaltopituus ori
valittu. Tämä oli jo kauvan tunnettu tosiasia.
Mutta mistä sittenkin johtuu se, että pyri-
tään yhä suurempiin aaltopituuksiin? Meidän
on siis aluksi unohdettava se seikka, että lyhyi-
den aaltojen nykyisestä kehityksestä huoli-
matta ei voida taata joka-aikaista varmaa yh-
teyttä. Tämä pitää paikkansa varsinkin lyhim-
piin aaltoihin nähden. Meidän on samalla tun-
nustettava, etteivät nämät seikat ole vaikutta-
neet kehityksen kulkuun yleisradioinnissa.
Tarkastelkaamme seuraavaa: Marconi suo-
ritti ensimäiset kokeensa aallolla, jonka pituus
oli noin ioo m. Aaltopituuksia ei silloin kyllä-
kään aivan tarkoin mitattu. Saavuttaakseen
suuremman etäisyyden koroitti hän antenniaan.
Kipinäväli oli silloin vielä aivan antennin välit-
tömässä yhteydessä, ja tästä johtui, ilman että
sitä silloin havaittiin, aaltopituuden muutos,
jotenhän työskenteli ehkä noin 300 m. aallolla.
Samoin havaittiin silloin, että loppukapasi-
teetti oli välttämätön, ruvettiin siis käyttä-
mään nykyistä T-antennia. Täten kuitenkin
saatiin aikaan se, että aaltopituus kasvoi noin
600 m. Tämä aaltopituus, joka silloin langatto-
man lapsuusaikana oli yleisimmin käytännössä,
on nykyäänkin laivastoasemien pääaaltona.
Kuuntelurajan koroittaminen oli tällöin mah-
dollinen ainoastaan siten, että samalla koroi-
tettiin tehoa. Tunnettiinhan silloin vain yksin-
kertaisin kidekone. Jos taasen halutaan työn-
tää mielin määrin tehoa antenniin, niin tarvi-
taan sitä varten suurikapasiteettinen antenni,
koska muuten antennin yläpäähän syntyy niin
suuri jännitys, ettei minkäänlainen eristys
enään ole mahdollista.
Mutta miten voidaan antenniin saada tar-
peeksi suuri kapasiteetti? Ensiksi tavallisella
T-antennilla, jonka horisonttaalinen pituus on
suuri ja etäisyys maasta sangen pieni. Viime-
mainittua emme siis voi käyttää, koska tar-
vitsemme juuri suurta korkeutta. Meidän 011
siis tehtävä kohtisuora osa antennista mahdol-
lisimman pitkäksi — senkautta tulee antennin
itseinduktio suureksi —-ja horisonttaalinen osa
on tehtävä mahdollisimman pitkäksi, jotta
kapasiteetti tulisi suureksi. Tämä merkitsee
kuitenkin antennin itsevärähtelyn suurenta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 15:33:29 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/radio/1928/0023.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free