- Project Runeberg -  Radio / 1928 /
30

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 2. Helmikuu — Februari - Vilho Lind: Sananen radioharrastelijoille

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

N:o 1
RADIO
30
I Sananen radioharrastelijoille. j
Kirj. luutn. Vilho Lind.
Kukapa ei nykypäivinä tietäisi jotain ra-
diosta? Meillä Suomessakin on radio vähitellen
vallannut alaa aina korpimaita myöten. Tämä
ei olekaan mikään ihme, sillä onhan radio meil-
läkin kehittymässä tärkeäksi sivistysvälineeksi.
Radioharrastelijoita on kuitenkin monenlaisia.
On sellaisia, joita kiinnostaa pelkkä kuuntelu
ja on sellaisia, jotka ovat innostuneet enemmän
yleiseen radiokokeiluun. Etupäässä viimemai-
nitulle ryhmälle onkin tämä kirjoitus tarkoi-
tettu.
Radiokokeilu on kallista, sen tietävät asian-
omaiset itse ilman pitkiä puheita. On kuiten-
kin paljon kokeilijoita, joitten työ on, kuten
»engelsmanni» sanoo: »cut and try» (sanan-
mukaisesti =katkaista jakoettaa). Kokeilussa
on oltava järjestelmällinen ja määrätietoinen.
Näkee usein, että kokeilija koettelee ja ra-
kentaa »tusinakaupalla» kaikenlaisia patentti-
kytkentöjä tarkemmin ajattelematta kytken-
nän etuja tai varjopuolia. Ken todella tahtoo
kokeilla, hänen tulee kaikkein ensimmäiseksi
perehtyä tekniikan perusteihin jasyventyä kyt-
kentöihin tarkkaan ennenkuin niitä toteuttaa.
Ei pidä uskoa kaikkiin ihmeisiin ilman muuta,
parasta on myös itse tehdä ajatustyötä!
Radiokokeilu onkieltämättä mielenkiintoista
ja nykyään helpottaa työtä erittäin hyvien ja
suhteellisesti halpojen osien saanti, kuten jo-
kainen Radiomessuilla käynyt voi todeta.
»Miten rakennat koneesi?»
Kun aletaan rakentaa radiokonetta on kyt-
kinkaava ensimäinen tärkeä kysymys. Usein-
kin juuri tässä seikassa moni joutuu harha-
teille. Kytkinkaavan voi piirtää monella eri
tavalla javoi täten samaa kytkentää eri tavalla
piirrettynä esittää eri asiana. Tämän takia on
hyvin terveellistä kytkinkaavojen ymmärtä-
miseksi itse piirtää ne mahdollisimman yksin-
kertaiseen asuun, siis sellaiseen muotoon, jonka
helposti ymmärtää. Kytkennän ymmärtää
parhaiten silloinkun viivoja on mahdollisimman
vähän ja silloin kun ne kulkevat mahdollisim-
man vähän ristiin eikä paljon johtoja ole yh-
dessä rykelmässä tai rinnakkain.
Kytkinkaavat ovat vähitellen piirtämiseen
nähden saavuttaneet jonkinlaisia normaalimuo-
toja. Putket kuvataan yhdessä rivissä rinnak-
kain ja niitten väliin on merkitty niitä sähköi-
sesti yhdistävät laitteet, kuten muuntajat y.m.
Kytkinkaava esittää kuitenkin koneen lo-
pullisesta rakenteesta hyvin vähän; hyvin tär-
keä seikka on osien sijoitus ja niitten yksityis-
kohtainen rakenne. Ameriikassa sai alkunsa
n.s. »lowloss» (pienhäviöisyys) tekniikka. Kaik-
kiin artikkeleihin, kuten kondensaattoreihin,
keloihin y.m. ilmestyi tällainen merkintä, jopa
muutamat tehtaat menivät niinkin pitkälle,
että reklamoivat »low loss hehkuvastuksia»,
vaikka vastus perustuukin juuri »jännityshävi-
öihin». Tämä tekniikka on joka tapauksessa
parantanut osien laatua hyvin huomattavassa
määrässä. Alempana on esitetty erilaisia kone-
rakennusmuotoj a.
Laatikkorakenne. Radiotekniikan alkuaikoina
olivat konerakenteet sellaisia, että osat olivat
yhtäpaljon kiinnitettyjä etulevyyn kuin itse
laatikkoon. Tämä teki varsinkin korjauksen
ja vikojen selville saamisen hyvin vaikeaksi,
kun osiin oli vaikea päästä käsiksi.
Etulevyrakenne. Tälle rakenteelle on omi-
naista se, että kaikki osat kiinnitetään etule-
vyyn, mutta on siinä taas haittapuolena se, että
osat täytyy jonkun verran ahtaasti sijoittaa ja
konetta ei voi käyttää ilman laatikkoa.
Suorakulmarakenne. Tämä rakennemuoto on
oikeastaan kaikkein paras. Siinä on erikoinen
pohjalauta, johon etulevy kiinnitetään suora-
kulmaisesti. Pohjalaudalle asetetaan kaikki
osat, joita ei tarvitse säätää, etulevyyn taas
kaikki säädettävät kuten kondensaattorit, vas-
tukset j.n.e.
(Jatkoa)
sjfy

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 15:33:29 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/radio/1928/0036.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free