Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 3. Maaliskuu — Mars - Mikä on mitäkin radiossa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 3
RADIO
36
mion esineenä, sillä onhan sen avulia meille
avautunut aivan uusi maailma.
Tällä rakkaalla lapsella on useita ja san-
gen erilaisia 1 imityksiä, mutta parhaimpana
me pidämme kuitenkin putki nimitystä.
Kuvassa 1 näemme putken kaaviomaisen
kuvan, jollaisena se kaikissa kytkennöissä
esitetään.
Kuvassa 2 näemme taasen putken sellai-
sena kuin se käytännössä esiintyy. Siinä
olevatkirjaimet merkitsevät seuraavia putken
osia:
A — anodilevy (lieriömäinen)
B
—hila (kierukkamainen),
C — hehkulanka,
D — hilan kantaja,
E — eristys (lasia),
F — anodilevyn pitäjä,
G — hehkulangan »
H — lasiputki.
Hehkuvirta — virta joka kulkee hehku-
langan lävitse. Hehkuvirta saadaan 4—6
voltin hehkuparistoista.
Hehkulanka — on eri putkille eri ainein en.
H e h k v v a s t v s — on hehkupiiriin yhdis-
tetty vastus, jolla säädetään hehkuvirtaa
putkea varten. Vastuksen suuruus on taval-
lisesti s—lo5—10 ohmiin, riippuen putkien laa-
dusta. Kuvassa 3 näemme hehkuvastuksen
kaavakytkennän.
Kuvassa 4 näemme taasen erään monista
erimuotoisista hehkuvastuksista.
Kun putkea asetetaan koneeseen, pitää
koko vastuksen olla aluksi »päällä», muuten
voidaan putki helposti polttaa.
Hertz — Henrik, Rudolf, synt. 1857, kuol-
lut 1894, siis ainoastaan 37 vuoden ikäisenä,
oli saksalainen tiedemies, fysiikko, keksi ni-
mensä saaneet Hertzin aallot, jotka kyllä
teoreettisesti jo englantilainen Maxwell oli
keksinyt. Hertzin onnistui vuonna 1890
tehdä seuraava koe:
Tavallisen pariston ja itseinduktiokelan
avulla onnistui hänen saada virtapiirissä
olevien kahden kuparikuulan välillä synty-
mään kipinän-ylilyönnin. Myöskin toisessa
noin 50 m päässä edellisestä virtapiiristä il-
man paristoa olevassa virtapiirissä, joka
myöskin oli varustettu kipinävälillä, syntyi
kipinä aivan samanaikaisesti. Hertz selitti
tämän ilmiön johtuvan korkeavaiheisista
elektromagneetisista eetteriaalloista ja on-
nistui hänen myöskin mitata näiden aal-
tojen pituus.
Tämän hänen teoriansa paikkansapitävyy-
den ovat kaikki myöhemmin tunnustaneet
ja hyväksyneet.
Kuva 1.
Kuva 2.
Kuva 3.
Kuva 4.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
