- Project Runeberg -  Radio / 1928 /
53

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Huhtikuu — April - Mikä on mitäkin radiossa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Nro 4 RADIO
53
Induktiokela — Johdon kiertämisen
kautta lieriöksi koroitetaan sangen huomat-
tavasti induktion vaikutusta. Tällaista johto-
lieriötä kutsutaankin senvuoksi induktio-
kelaksi. (Kuva 5.)
Indukt i v i n e n kytk e n t a — on ta-
vallisesti kytkentä antennin ja ilmaisijan vä-
lillä. Eri virtapiirit eivät silloin ole metalli-
sessa kosketuksessa toisiinsa, vaan puhtaasti
induktivisesti. (Kuva 5.)
Interferensi — oikeastaan eri aalto-
pitmrksien yhteisvaikutus toisiinsa, on eri-
lainen.
Interferensivaikutusta käytetään työsken-
neltäessä vaimentamattomilla aalloilla säh-
kötystä vastaanotettaessa. Niitä kun eikuul-
taisi kuulotorvissa korkean jaksoluvun ja
vaihtelevan voimakkuuden vuoksi. Talloin-
han kuulotorven kalvo liikkuu vain kunkin
merkin (pisteen tai viivan) alussa ja jää
muissa kohdissa paikalleen. Interferenssi-
vastaanotossa saadaan lähetetyt merkit kiru-
luviksi siten, että vastaanottopiirissä itses-
sään herätetään värähtelyjä, jotka ovat jak-
soltaan vähän matalampia kuin sisääntule-
vat värähtelyt ja annetaan näiden eri jaksois-
ten värähtelyjen vaikuttaa toisiinsa. Tulos
on jaksoluku, joka saadaan vähentämällä si-
sääntulevasta koneessa herätetyt värähtelyt.
Näin saadun eroituksen värähtelyillä on niin
matala jaksoluku, että ne voidaan kuulla
kuulotorvissa. Siis sisääntulevat värähtelyt
ovat tehdyt kuuluviksi.
Jos esim. vastaanotettavilla aalloilla on
jakso 100,000 sekunnissa
—siis aaltopituus
3000 m — voidaan vastaanottaja säätää he-
rättämään värähtelyjä, joiden jakso on 99,000
sekunnissa. Värähtely, joka vaikuttaa kuulo-
torviin, tulee tällöin 1000. Tämä voidaan
kuulla kuulotorvissa. Merkit tulevat siis
kuultaviksi. Interferenssivastaanottoa var-
ten tarvittavat värähtelyt voidaan joko he-
rättää vastaanottajassa itsessään tai voidaan
sitä varten käyttää aivan erityistä värähtely-
piiriä. Edellisessä tapauksessa kutsutaan sitä
autodyneksi, jälkimäisessä heterodyneksi.
Isolaaftori — on sähköä johtamaton
esine tai aine.
loni — katso atoomi.
Itseinduktio — on sekundääri-ilmiö,
joka esiintyy, kun sähköinen virta indusioi-
tuu johtoon. Indusioitu virta synnyttää
näet vastavirran, joka pyrkii estämään in-
duktiovirran syntymistä.
Itseinduktion vaikutus tulee sitä suurem-
maksi, mitä pitemmäksi johto tulee. Sen vai-
kutus suurenee samoin, kun johto käämitään
liian tiheään
Käsitteen itseinduktio tapaamme joka as-
keleella radioteknikassa. Itseinduktion suu-
ruudestahan (kapasiteetin kanssa) riippuu
juuri värähtelypiirin värähtelynopeus sa-
moin kuin sen aaltopituuskin.
J
J — merkitään morsella
K
K — merkitään morsella
Kapasiteetti — on se kondensaattorin
ominaisuus, että se voi itseensä sitoa säh-
köistä energiaa. Kapasiteetti mitataan fara-
deissa, mikrofaradeissa ja sentimetreissä.
1 faradi on = 1,000,000 mikrofaradia, 1 mik-
rofaradi on = 900,000 cm.
Kapasiteetilla samoinkuin itseinduktiolla-
kin on suuri merkitys jonkun piirin väräh-
telyominaisuuksiin ja sen kautta aaltopituuk-
siin.
Samoinkuin itseinduktion tapaamme ka-
pasiteetinkin radioteknikassa joka askeleella.
Karborundum — on hiilen ja piin yh-
distys. Karborundumia valmistetaan sähkö-
uuneissa. Sitä käytetään radiotekniikassa
ilmaisijana — kiteenä. Kaikkiin muihin ki-
teisiin nähden vaatii karborundum erityisen
jännityksen. Metallineulan tulee aina tehdä
siihen varman kosketuksen. Väriltään se on
harmaata, viheriätä tai purppuranpunaista.
Edellinen on kuitenkin parhainta.
Karlsborgradio — ruotsalainen len-
nätinasema. Huuto Saj. Kipinä- ja putki-
lähettäjä. Putkilähettäjä valmistui v:na 1923
ja on sen teho 10 kw. Aaltopituudet 2,500—
3,400—4,500 ja4,200 m (viimemainittu aalto-
pituus putkilähettäjää varten). Vastaanotto
ja lähetys hoidetaan Tukholmasta käsin.
Asema lähettää säännöllisesti kaikki tie-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 15:33:29 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/radio/1928/0067.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free