- Project Runeberg -  Radio / 1928 /
57

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Huhtikuu — April - O. G.: Ulkomaalaisista radiolehdistä

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Nro 4 RADIO
57
Kuvassa 3 saadaan värähtelyt arkaan piirissä
C—L (Hartley-kytkentä).Värähtelypiiri on
yhdistetty hilaan ja anodiin pienen säädettävän
kondensaattorin kautta. Hehku- ja anodivirta
johdetaan putkeen korkeavaihekuristimen D
Kuvat
kautta, samoin on vielä hilavastuksen eteen
kytketty korkeavaihekuristin.
Taasen kytkennässä 3 tapahtuu värähtely-
herätys säädetyn hilapiirin C—L ja samoin sää-
detyn anodipiirin Cj—Lj välityksellä. Nämä
värähtelypiirit ovat kytketyt hilaan tai anodiin
pienten kondensaattorien välityksellä. Samoin
kuin edellisessäkin on korkeajakson estämiseksi
hehku- ja anodipiiriin kytketty erityiset kuris-
timet.
Sähköjuotoskolvin käytöstä.
Radio News 9.
Sähkökolvi on monessa suhteessa sangen
hyvä, sillä onhan se aina käyttövalmis. Mutta
sen käytössä on kuitenkin kiinnitettävä erää-
seen seikkaan vähän huomiota. Ei ole kestä-
vyyden kannalta hyvä, että se pitemmän aikaa
saa olla käyttämättömänä virran vaikutuk-
selle alttiina. Tätä varten voidaan helposti
tehdä hyvä lisälaite, joka esitetään kuvissa 4
ja 5. Kolvi asetetaan joustavalle jalustalle A,
silloin kun sitä ei tarvita. Kosketin a irtautuu
silloin koskettimesta b, johon jousi F sitä pai-
naa ja virta kulkee silloin kolviin etuvastuk-
sen R kautta.
Kuvasta 5 selviää, että kolvi pysyy vielä
nytkin kuumana, vaikkakaan sitä ei rasiteta
liiaksi suurella virralla. Heti kun kolvi noste-
taan pois alustalta A, joutuvat a ja b toistensa
kosketuksiin ja kolvi saa täyden virran.
Reinnartz-kytkentä vakinaisella vastavärähtelyllä.
Pop. Wir. 12.
Kuvassa on kolmiputkikytkentä korkeavai-
heella, jossa erityisen järjestelyn avulla pyri-
tään vakinaiseen vastavärähtelyyn kaikilla aal-
topituuksilla. Ensimäisessä putkipiirissä on ta-
vallinen Reinartz-kela Lr, jota kapasitiivisesti
säädetään kondensaattorin Cr avulla. Tämä
vastavärähtely on määrätyissä suhteissa jak-
sosta riippuvainen. Ensimäisen putken hilan
ja anodin väliin toisessa putkessa on kytketty
kondensaattori Ca, joka samoin toimii vasta-
värähtelijänä. Tämä vastavärähtely on myös-
kin jaksosta riippuvainen, mutta aivan toiseen
suuntaan kuin edellinen. Molempien konden-
saattorien oikealla säädännällä saadaan siis mo-
lempien jaksovaikutusten yhteistulos, joten siis
vakinainen vastavärähtely syntyy.
Kolmifutkinen Reinartz-kytkentä etuputkella.
Amateur Wireless ii.
Kuvassa näemme kol.miputkikytkennän, jos-
sa toinen putki on varustettu Reinartz-kelalla
ja ensimäinen putki on korkeavaiheputki. Ta-
2
Kuva 4.
3
Kuva 5.
Kuva 6.
Kuva 7.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 15:33:29 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/radio/1928/0071.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free