Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 5—6. Toukokuu—Kesäkuu — Maj—Juni - Radiokuuntelijain toivomuksia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
RADIO
79
N:o 5 6
\ Radiokuuntelijain toivomuksia. \
Helsingin Sanomissa kirjoittaa nimim. K. J. K.:
Radio on parhaillaan muodostumassa nykyajan
tärkeäksi sivistysvälineeksi. Kymmenissä tuhan-
sissakodeissa meilläkin kuuluvat jo radiolähetykset
jokapäiväiseen leipään. Ja kunhan vuosi on um-
peen kulunut, on radiolisenssien määrä maas-
samme luultavasti sivuuttanut ensimmäisen sadan-
tuhannen.
Tällainen valtava kehitys panee radiokuunteli-
jankin miettimään yhtä ja toista. Ensiksikin on
kai riidattomasti todettava, että radio on edel-
leenkin kokeiluasteella. Se ei ole vielä saavuttanut
rakenteeltaan sitä vakiintunutta muotoa kuin
esim. niittokone, höyrykone, polkupyörä j.n.e.
Tekniikan on ponnisteltava kaikkensa, jotta radio
mahdollisimman pian saa sellaisen muodon, joka
käyttökelpoisena t3^yd}T
ttää vaatimuksemme. Sillä
kokeilu maksaa meillä Suomessakin jo huimaavia
summia. Ne, joilla on ollut radio 5—6 vuotta, tie-
tävät tämän. Vanhat koneet on ollut pakko vaih-
taa joko parempiin uusiin tai uusia perinpohjin.
Koneesta otetaan, mitä irti saadaan kai siksi, että
joitakin hyviä ominaisuuksia sillä edes täytyy olla,
kun äänen laatu ei ole moitteeton. Kukapa meistä
ei olisi ollut »radiota kuulemassa» hyvän 3’stävän
luona, jossa isäntä hartaalle kuulijapiirilleen mö-
tyttää niin, että keskustelu samassa, jopa vierei-
sessäkin huoneessa on mahdotonta.
Ja vielä koneista. On tapahtunut laiminl3’önti,
kun n3’k3dsenä kuumeisena radioharrastuksen ai-
kana ei valtiovallan eikä 3
rksityisten radioalan
asiantuntijain taholta ole telrty kaikkea, mikä
olisi ollut välttämätön, jotta koko maan »radioit-
tammen» tulisi mahdollisimman halvaksi. Sen,
joka aikoo hankkia itselleen koneen, täytyy tehdä
osto sattuman varassa. M\T37 jän enemmän tai vä-
hemmän kehuva tarjonta päättää kaupan, ja ehkä
osinkoneen siisti ulkomuoto. Totuus on, että meillä
my3’dään paljon suorastaan ala-arvoisiakin ko-
neita. Tehtaiden ja liikkeiden on vanhentunutkin
tuotantonsa kaupaksi saatava. Ja silti ovat kaikki
tuotteet »parhainta» mitä markkinoilla 011. Kun
radio:myyjät reklaameissaan ilmoittavat, että ko-
neilla — jopa halvoillakin — kuullaan joko»useim-
mat» tai 3Tksintein vielä rotevammin sanottuna,
»kaikki» enropalaiset yleisradioasemat kova-
äänisteholla, niin ostajaa jo pyörryttää ja kauppa
syntyy. Mutta totta puhuen asiassa on liioittelua
tuntuvasti. Paljon on koneiden rakenteessa, var-
sinkin kun ulkomaisten asemien kuulemisesta on
kysymys, toivomisen varaa, huokeammissa aina,
mutta luovissakin koneissa valoisina vuoden- ja
vuorokauden aikoina.
Kuinka moni onkaan kaivannut asiantuntevaa,
puolueetonta opastusta radiota hankkiessaan. —
Varsinainen radiokirjallisuuskin on meillä pää-
asiassa ammattimiehille. Maallikolle on se liian
teoreettista, täynnä matemaattisia kaavoja ja kyt-
kinkaavoja. Mistään kirjallisuudesta ostaja eikyydä
halaistua sanaa eri »merkkien» eduista tai varjo-
puolista, lukuunottamattareklaamijulkaisuja. Tä-
mä »varovaisuus» on huonommille merkeille on-
neksi, mutta hyville merkeille ja ennen kaikkea
ostajille vahingoksi. Nykyisin ovat monetkin ulko-
maisetradiokoneet syyttä suotta liiankin korkeassa
kurssissa. Ja jos tuotteen menekki sittenkin lak-
kaa, muunnetaan valmistetta vähän ja annetaan
sillekomealta kalskahtava uusi nimi ja niin myynti
jatkuu. Kukapa tulee ulkomaista tehdasta taikan-
neeksi.
Nykyiset suuret koneet eivät myöskään ole pai-
kallisia olosuhteita silmälläpitäen rakennetut. On-
han esim. Etelä-Suomessa 5-putkisen koneen vas-
taanottoteho Lahtea kuunneltaessa liian voima-
kas, mutta silti ei sanottuja koneita voida mielin-
määrin käyttää 2-, 3- j.n.e. putkisina koneina.
Vielä toivottomampi on tilanne kovaäänis-mark-
kinoilla, jossa kehit3’s ei nä\Ttä hituistakaan edis-
t3T
vän verrattuna siihen, miten esim. radioputkien
rakenne on kehittyn3T
t viime vuosina. — N\-k3’i-
nen kuulolaite on radioittemme heikoin kohta. Ja
sen heikkoja puolia ei voida pimittää, sijoitetta-
koonpa mikrofoni minkälaiseen »toosaan», torveen
tai kartioon tahansa. Kunhan kovaäänisen rakenne
on saatu ratkaistuksi, on teknil-
lisesti tavallaan ratkaistu. Jäljelle jää vain radion
kä3’ttö mahdollisimman moninaisiin tarkoituk-
siin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
