Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 7—8. Heinäkuu—Elokuu — Juli—Augusti - Ulkomaisista radiolehdistä - Radiokoneen kokoonpanosta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
87
N:o 7—B
Uusi neutrodynekytkentä. (PhasatroT).
Radio News.
Kuvassa 6 näemme uuden neutrodynekytken-
nän, jossa piirien itseherätys on kokonaan pois-
tettu. Siinä ovat itseinduktio L, kapasiteetti Cja
vastus W yhdistetyt suoraan anodin ja pariston
positiivisen navan väliin. Vastuksella voidaan
anodijännitystä niin säätää, ettei itseherätys voi
piirissä esiintyä.
\ Radiokoneen kokoonpanosta.
Usein näkee radiolehdissä, joissa annetaan
ohjeita koneiden rakentamisessa, mainittavan,
että johtojen kytkennässä on mieluummin käy-
tettävä ruuviyhdistyksiä kuin juotoksia. Kui-
tenkin on asia niin, että kunnolla tehty juotos
on täysin yhtä hyvä kuin ruuviyhdistys. Tot-
tumattomien askartelij öiden säästämiseksi epä-
onnistumisista lehdet neuvovat käyttämään
ruuviliitoksia.
Aika-ajoin esitetään ammattikirjallisuudessa
uusia näkökohtia m.m. vastaanottajien raken-
nukseen nähden, kuten esim. »Low-Loss»-peri-
aate. Siksi on joskus myös mainittu, että juo-
tosten käyttö vähentää vastaanottajan tehok-
kuutta. Tähän on kyllä omat syynsäkin, sillä
on tapauksia, jolloin kehittyneenkin askarte-
lijan koneessa juotoskohdat aiheuttavat hai-
tallista ratinaa sentähden, ettei juotosta ole
kunnolla tehty. On välttämätöntä, että juotet-
taessa tina »juoksee» hyvin ja että se muodos-
taa lujan liitoksen juotettavien johtojen vä-
lille. Juotosvasaran tulee olla siis kyllin kuu-
man. Jos tina on muodostanut pallon, on juo-
tos huono: se peittää kyllä juotettavat johdot,
mutta ei sido niitä. Jolleikäytetä erikoisia juo-
toshylsyjä on paras kiertää juotettavat johdot
jonkin matkaa toistensa ympäri likistäen ne
yhteen lujasti. Tämä riittääkin jo usein sähkö-
yhdistyksen aikaansaamiseksi. Tällöin on juot-
tamisen tarkoituksena ainoastaan saada yhdis-
tykseen tarpeellinen mekaaninen lujuus. Juo-
tos on tehtävä ainoastaan happovapaalla juo-
tosaineella. Jos käytetään happoa, niin hapet-
tuvat juotettavat langat, syntyy ratinaa, voi-
vatpa ajanmittaan langat syöpyäkin kokonaan
poikki. Sentähden on aloittelijan parasta käyt-
tää ruuviliitoksia, koska hän voi olla silloin
varma niiden hyvyydestä. Tietenkin täytyy
ruuvit vetää lujasti kiinni, koska muuten voi
syntyä liikkuvia yhdistyksiä. Kaupassa onkin
eri tarkoituksiin erikoisesti sovitettuja ruuvi-
liitoksia.
Tehtaiden valmistamissa koneissa ovat juo-
tokset aina ammattimiesten tekemiä. Sentähden
voidaan niihin suhtautua täydellä luottamuk-
sella. Jos ruuviliitokset olisivat ehdottomasti
parempia, käyttäisivät tehtaatkin tietenkin
niitä.
Samalla voidaan huomauttaa myöskin siitä,
että usein askartelij oilla on täysin vääriä käsi-
tyksiä siitä, miten vastaanottajan tehokkuutta
voidaan parantaa. Siten esim. usein selitetään,
että vika on siinä, että kelat ovat käämitetyt
eristyssylintereille eikä ole tehty niitä itsekan-
nattaviksi. Ei voida väittääkään, etteikö val-
mistuksen huolellisuus vaikuttaisi kelan hy-
vyyteen, mutta tavallisilla yleisradioaalloilla
ei eristyssylinteri tee koko kelaa kelvottomaksi.
Ammattimiehen huonoista osista tekemä kone
on usein parempi kuin aloittelijan kaikkein par-
haimmista saatavina olevista osista kokoon-
panema kone. Usein eivät askartelijat pane
myöskään tarpeeksi painoa putkien laatuun,
niiden eristykseen jasähköisiin toimintaominai-
suuksiin, vaikkapa huono putki aina vähentää
vastaanottajan tehokkuutta.
Opettaja on pitänyt esitelmän radion ihmeelli-
syyksistä ja kysyy lopuksi: »Voiko kukaan sanoa,
mikä se on, joka puhuu, laulaa ja soittaa, mutta
jota ei ollut kymmenen vuotta sitten?»
Oppilas: »Minä.»
Kuva 6.
RADIO
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
