- Project Runeberg -  Radio / 1928 /
109

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Titel och innehåll - N:o 10. Lokakuu — Oktober - Nikkelöiminen ja hopeoiminen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

109
Sisällys:
Nikkelöiminen ja hopeoiminen. — Ulkomaisista Radiolehdistä. — Mikä on mitäkin radiossa. — Kysymyksiä ja vastauksia.

Automagnetista — kovapuhujaan. — Lyhyiden aaltojen käytöstä. — Kuvalähetyskokeita yleisradiolla kaikille. — Kouluradio
Saksassa, Englannissa jaRuotsissa. — Kokeita erittäin lyhyillä aalloilla. — Radio-uutisia.
RADIO
Toimitus
LOKAKUU
1928
T. SOHLMAN OSK. GILLBERG
Osoite: Helsinki, Mikonkatu 2. Puhelin 26 143.
VIIDES
VUOSIKERTA Julkaisija
Kirja*Osakeyhtiö TIETO.
N:o 10
\ Nikkelöiminen ja hopeois \
minen.
Melkein jokainen harrastelija on ikäväkseen
huomannut, että ajan hammas on merkinnyt
suurella vaivalla tehdyt osat, ne ovat joko
muuttaneet väriään tai sitten hapettuneet.
Näin on varsinkin silloin tapahtunut, kun esi-
neet ovat valmistetut messingistä tai kuparista.
Tällainen esineiden muuttuminen voidaan es-
tää sillä, että ne jokohopeoidaan tai sittennik-
kelöidään.
Sepä juuri tuleekin kalliiksi, sanoo monikin,
joka ei ole lähemmin perehtynyt asioihin; itse
asiassa voi jokainen suorittaa tällaisen työn
vähillä kustannuksilla. Ei sitä varten tarvita
kuin muutaman markan pääoma.
Ennenkuin alan lähemmin selostaa tällaisen
laitteen toimintaa jarakennetta, pyydän saada
selittää niille, joille galvanisoiminen on aivan
vieras ala, vähän sähkökemian perusteita.
Kun sähköinen tasavirta kulkee kemiallisesti
yhdistetyn nesteen lävitse, niin se hajoittaa
sen. Vesi hajoaa tämän vuoksi alkuaineisiinsa
vetyyn ja happeen, edellinen eroaa negatiivi-
sessa navassa, jälkimmäinen positiivisessa. Kun
neste on metallista, esim. nikkelisulfaattia, niin
rikkihappo ja happi eroavat positiivisessa na-
vassa — anodissa — ]a negatiivi-
sessa — katodissa — puhdas me-
talli — nikkeli. Nikkeli eroaa siis
nesteestä ja peittää katodina olevan
levyn ohuemmalla tai paksummalla
metallikerroksella riippuen ajasta.
Tämänvuoksi tulee liuos yhä köyhemmäks,
nikkelistä, mutta sitä rikkaammaksi rik-
kihaposta. Tämä ilmiö olisi lyhytaikaineni
ja kun anodina käytettäisiin esim. kupari-
levyä, muuttaisi vapaa rikkihappo kuparin
kuparisulfaatiksi ja laskeutuisi yhä voimak-
kaammin anodiin kuparina. Tästä vältytään
siten, että anodina käytetään puhdasta
nikkeliä. Katodissa eroava nikkeli pide-
tään aina liuoksen välityksellä tasapainossa
anodissa eroavaan rikkihappoon. Tämän vuoksi
voitaisiin tätä jatkaa äärettömän kauan, kun-
han vain pidettäisiin huolta siitä, että anodi
uusittaisiin. Käytännössä ei kuitenkaan asian-
laita ole näin, sillä ilmiön mukana on häiritse-
viä vaikutteita, jotk vahingoittavat ammeessa
Kuva 1.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Oct 9 20:38:32 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/radio/1928/0139.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free