- Project Runeberg -  Radio / 1928 /
110

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 10. Lokakuu — Oktober - Nikkelöiminen ja hopeoiminen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

No 10
RADIO
110
olevan liuoksen kokoomusta, joten siis sen
käyttömahdollisuus laskee.
Ammeen kokoomuksen mukaan (tällä tarkoi-
tetaan kulloinkin käytäntöön tulevan metalli-
suolaliuoksen ominaisuutta) eroutuu metalli
erilaisena väriinsä ja rakenteeseensa nähden.
Liuoksen kokoonpanoa varten löytyy lukemat-
tomia reseptejä, jotka kuitenkin useimmiten
tähtäävät aivan samaa vaikkakin aivan eri
teitä. Tässä on kuitenkin huomautettava, ettei
liuoksen nikkelisulfaattipitoisuus määrää nik-
kelöimisen hyvyyttä. Elektrolyyttiset ilmiöt
ovat sangen monimutkaisia ja saadaksemme
oikean metallieroamisen täytyy ammeeseen li-
sätä määrättyjä aineita aina sen mukaan minkä-
laisen värin, näön, vivahduksen ja kokoomuk-
sen haluamme. Tämä estääkin meitä lähemmin
koskettelemasta tätä asiaa, sillä tilataanhan
nykyään useimmin liuokset valmiina. Meidän
on siis vain pidettävä siitähuolta, ettälaitteem-
me toimii mahdollisimman kauvan.
Ammeiden hoidossa on tärkeintä suurin puh-
taus. Ammeeseen ei saa joutua minkäänlaista
vierasta ainetta, se pilaa aikaa myöten liuoksen.
Kuvissa 1 ja 2 näemme tällaisen laitteen val-
miina ja sopii se jokaista harrastelijaa varten.
Ammeena on siinä lasiastia, jonka suuruus on
20 X l2Xl6cm. Näihin mittoihin eikuitenkaan
kukaan ole sidottu, vaan voidaan ammeen suu-
ruus valita tarpeen mukaan, kuitenkin sanot-
takoon tässä, että pienemmäksi sitä juuri ei
ole syytä valita. Sauvaosat kuvassa i valmis-
tetaan kupariputkesta 1x22 cm., kiinnitys-
nastat osat 2 tehdään kuvan mukaisesti. Put-
ken toiseen päähän on yhdistetty kosketinruu-
vi juottamalla. Anodina on 1,5 mm. nikkeli-
pelti, joka taivutetaan osan 4 mukaisesti ja va-
rustetaan kosketusruuvilla. Anodin tulee eh-
dottomasti olla puhdasta nikkeliä, siihen ei
riitä vain nikkelipelti. Vielä suurempi virhe
tehdään silloin, jospelti on vain nikkelöity. Am-
meessa oleva neste ei millään muotoa saa nousta
kiinnitysnastoihin saakka, vaan on nestepinnan
jäätävä ainakin 1 cm päähän niistä.
Nikkelöimistä vaaten tarvitaan pieni jänni-
tys, korkeampaa kuin 3 volttia ei juuri pitäisi
käyttää, sillä metallikerros tulee silloin hau-
raaksi ja nikkelöiminen ei pysy kauaa esineessä.
Parhain jännitys on 2,5—3 volttiin. Tällöin
tullaan hyvin tavallisella taskulampun paris-
tolla toimeen. Nikkelisulfaatti tarvitsee ero-
takseen 2,09 voltin jännityksen, joten 2 volttia
ei riitä ja 4 voltin akku on liian suuri. Tällöin
voidaan kuitenkin käyttää hehkuvastusta apu-
na ja volttimittarilla määrätä oikea jännitys.
Katodiin ripustetaan sitten nikkelöitävät esi-
neet. Ne eivät saa millään tavoin koskettaa
anodia ja tulee pienimmän etäisyyden olla 4
cm. Amperitunnissa irtautuu 1 gr nikkeliä.
Tällöinriittää useimmin galvanoimisaika 5 min.
Nikkelöimistä varten on hyvä valita hyvää
nikkelöimissuolaa. Sellaista saadaan kemikalio-
kaupoista »hopeavalkoisen» nimellä, ja on se
osoittautunut erittäin hyväksi. Litran ammee-
seen tarvitaan sitä 120 gr., 3litran 360 gr. Suola
liuotetaan keitettyyn veteen puhtaassa aivan’
ehjässä emaljiastiassa. Tällaisen liuoksen omi-
naispaino on noin 70 Be. Ammeessa on sen jo-
tenkuten pidettävä tämä arvonsa. Liuos ei
millään muotoa saa joutua metallin kosketuk-
seen. Jos liuos tulee raskaammaksi, on siihen
lisättävä vettä. Ominaisuudeltaan tulee nes-
teen olla sellaista, että se värjääsinisen lakmus-
paperin punaiseksi, kun taasenpunainen kongo-
paperi ei saa tulla siniseksi. Kun liuos on tullut
neutraaliseksi tai alkaaliseksi, sininen lakmus-
paperi ei värjäydy punaiseksi, niin on liuokseen
lisättävä rikkihappoa, kunnes liuoksen kokoo-
Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 15:33:29 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/radio/1928/0140.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free