- Project Runeberg -  Satukirja lapsille : norjalaisia kansansatuja /
68

(1890) [MARC] Author: Peter Christen Asbjørnsen, Jørgen Moe Translator: David Konstantin Wyyryläinen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

68 Norjalaisia kansansatuja.

kin ottanut kuninkaankartanosta. , Aivan kernaasti",
sanoi paimentyttö. Kun nyt kuningas tuli, kum-
mastutti häntä oikein tämä suuri, kaunis karja, niin
kaunista karjaa ei hän luullut koskaan ennen näh-
neensä, ja hän kysyi tytöltä, joka paimensi sitä,
kenenkä tämä piirtopäinen karja oli, ,,Se on Herra-
Pietarin, sanoi tyttö.

Sitten kulkivat he vähän matkaa taaskin ja tu-
livat paikkaan, jossa oli suuri, suuri joukko hevoisia;
ne olivat kauneimpia hevosia, mitä saattoi nähdä,
suuria ja lihavia, karvaltaan punaisia, voilakkoja ja
harmaita, kuusi kutakin lajia. , Jos tahdot sanoa,
että tämä hevoisjoukko on Herra-Pietarin, kun ku-
ningas kysyy sinulta, niin saat tämän hopeatuopin’;,
sanoi kissa paimenelle. Tuopin oli kissa myöskin
ottanut kuninkaankartanosta. Sen lupasi paimen
kyllä tehdä. Kun nyt kuningas tuli, kummastutti
häntä oikein tämä suuri ja kaunis hevoisjoukko; mo-
komia hevosia ei hän koskaan sanonut nähneensä.
Hän tiedusti paimenpojalta, : kenen nämät punaiset,
voilakat ja harmaat hevoset olivat. ,Ne ovat Herra-
Pietarin, sanoi poika.

Kuljettuaan sitten vielä hyvän matkaa, tulivat
he eräälle linnalle; ensisti oli sinne messinkinen
portti, sitten hopeainen ja sitten kultainen; itse lin-
na oli hopeasta ja niin kiiltävä, että silmiä vihloi,
sillä aurinko juuri paistoi siihen, kun he tulivat. He
menivät sinne sisälle, ja kissa käski Pietarin sanoa
asuvansa siellä. Sisältä oli linna vielä komeampi
kuin ulkoapäin; kaikki oli siellä puhtaasta kullasta,
sekä tuolit että pöydät ja penkit. Kun kuningas
nyt oli käynyt ympäri ja katsellut kaikki ylhäältä
sekä alhaalta, hävetti häntä kovin. , Jaa, Herra-Pie-
tarilla on hienommin kuin minulla, sitä ei voi kiel-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 19:01:50 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/satulapsi/0070.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free