Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kevia teoksia. Myöskin maallisia tietoja hän
teoksiinsa siroitteli. Näin tuli hänestä suomalaisen
kirjakielen isä. Hänen kauttaan vakiutui
länsisuomen murre maamme kirjakieleksi.
3. Vanhimmat suomalaiset lakitekstit.
Vanhin tunnettu suomalainen lakiteksti on Herra
Martin, Tukholman suomalaisen seurakunnan
kappalaisen, suorittama Ruotsin maanlain suomennos (1548),
jonka käsikirjoitusta säilytetään Tukholman
kuninkaallisessa kirjastossa. Hänen työnsä lähin jatkaja oli
Pohjois-Pohjanmaan rovasti ja lainlukija Ljungo
Tuomaanpoika, joka suomensi sekä Ruotsin
maanlain (1601) että kaupunginlain (1609). Molemmat
nämä suomennokset jäivät, kuten Herra Martinkin,
painattamatta.
Vaikka kaikkien Ruotsin alammaisten oli Ruotsin
lakia toteltava, ei hallitus paljoakaan välittänyt
lakiensa ja asetuksiensa suomenkielelle
toimittamisesta. Yksityiset miehet saivat sitä tehdä, vieläpä
omalla kustannuksellaan. Näistä on lainlukija
Hartikka Speitz, joka v. 1642 julkaisi suomeksi Kustaa
Aadolfin sota-artikkelit, erittäin muistettava. Hänen
ajoistaan asti ruvettiin kuitenkin myös esivallan
toimesta asetuksia suomennuttamaan. Ensimmäinen
tällainen kielenkääntäjä oli Erik Justander,
runouden ja logiikan professori Turun yliopistossa
(perustettu v. 1640). Vihdoin v. 1759 saatiin koko
Ruotsin valtakunnan laki, lääninsihteeri Samuli
Forseenin suomentamana, painatetuksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
