Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
6. Kansanrunous.
Kansa lauloi omia laulajaan. Pakanuuden
esihistoriallisista ajoista tuoreimpaan nykyisyyteen
tiedetään Suomen kansan tehneen runoja omalla
8-tavui-sella, trokeisella (pitkä-lyhyeUä) runomitallaan,
jonka omituisen rakenteen salaisuus on sen
elimellisestä yhteydestä säveltaiteen kanssa etsittävä.
Sen tuotteet jaetaan tavallisesti vanhempaan ja
uudempaan kansanrunouteen, joista uudempi
käyttää myös muita, nykyaikaisempia runomittoja kuin
yllämainittua.
Vanhemman kansanrunoutemme aarteet
paljastuivat täydellisinä päivänvaloon vasta 1800-luvulla,
jolloin ne tulivat merkitsemään koko varsinaisen
kansalliskirjallisuutemme nousua ja samalla sen
pohjaa ja perustusta. Mutta jo kauan sitä ennen olivat
sen tuotteet tutkijain, keräilijäin ja isänmaan
ystävien huomiota kiinnittäneet. Niinpä julkaisi v. 1702
Paimion kirkkoherra Henrik Florinus ensimmäisen
suomalaisen sananlaskukokoelman, jonka
keräämistä jo ennen historiallisena runoilijana mainittu
Lauri Tammelinus oli aloittanut. Kansanrunoutta
keräilivät myös monet niistä 1700-luvun
suomalaisuuden harrastajista, m. m. Taneli Juslenius ja Henrik
Gabriel Porthan, joista kansallisen tieteen yhteydessä
on tuleva enemmän puhetta. Vihdoin ovat 1800-luvun
alkupuolen kansanrunouden kerääjistä Sakari Topelius
vanhempi (runoilijan isä) ja ennen mainittu Kaarle
Akseli Gottlund, Lönnrotin suoranaisina
edellä-kävi-jöinä muistettavat.
Uudemman kansanrunoutemme tuotteet lienevät
useimmat alkuaan sivistyneen vallasväen muista
kielistä mukailemia, joskin ne sitten rahvaan
keskuuteen levinneinä ovat saaneet suomalaisen sävynsä
ja täysin itsenäisen muodostuksensa. Niiden joukossa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
