Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
teen kielenä 1800-luvulle saakka. Latinankielinen oli
myös hehkuvan isänmaan-ystävän ja suomalaisuuden
harrastajan („fennofiilin“), piispa Taneli Jusleniuksen
(1676—1752) väitöskirja Vanha ja uusi Turku, joka
kuitenkin on vähemmän historialliseksi kuin
ajan-hengen ja hänen oman leimuavan, paikallisen
patriotisminsa todistuskappaleeksi katsottava. Suomalaisuuden
sorrettu tila oli omiaan herättämään
vastavaikutuksenaan myös aivan kritiikitöntä kaiken oman ihailua.
2). Suomenkielen tutkimuksen, jonka
aloitti meillä ruotsi-syntyinen mies, Turun
professori, raamatunkääntäjä ja piispa Eskil Petraeus v.
1649 julkaisemallaan suomen kieliopilla.
Suomenkielen oikeata ymmärtämistä haittasi tähän aikaan
kuitenkin vielä latinankielen ylivalta, jonka
sääntöihin sen muotorikkautta koetettiin väkivaltaisesti
pusertaa. Vapauttajaksi tässä suhteessa tuli se
1600-luvun lopulla syntyvä omituinen mielipide, että
suomi muka oli kreikan ja heprean sukukieliä.
Tätä mielipidettä, joka nähtävästi oli yhteydessä
saman-aikuisten ruotsalaisten yritysten kanssa (Olavi
Rudbeck) todistaa Skandinavia ja sen kerällä Suomi
ihmiskunnan ja kaiken inhimillisen sivistyksen
alkukodiksi, edusti myös yllämainittu Taneli Juslenius.
Vielä tahdottiin käsittää suomi ja ruotsi toistensa
sukukieliksi. Näin oli kaikissa tapauksissa
vapauduttu latinan yliherruudesta, kuten Ilmajoen
kirkkoherran Pärttyli Vhaelin v. 1733 painosta ilmestynyt
kielioppi todistaa. Ensimmäinen suomalainen
sanakirja, Suomalaisen Sana-Lugun Coetus (1745) taas
oli Taneli Jusleniuksen toimittama. Sitä ennen oli
vain vähäpätöisiä „tulkkeja“ käytännöllistä tarvetta
varten ilmestynyt.
3). Kansanrunouden tutkimuksen, joka
pian laajenee tutkimukseksi muinaissuomalaisesta
jumaluustarustosta ja esi-isiemme koko paka-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
