Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
nallisesta maailmankatsomuksesta. Sen
ensimmäisenä tuotteena on mainittava erään Gabriel
Maxeniuksen v. 1733 julkaisema latinankielinen
väitöskirja Loitsimisen luonnollisista vaikutuksista, joka
samalla sisältää viisi suomalaista loitsurunoa,
ensimmäiset painosta ilmestyneet kalevalaisen runoutemme
todistuskappaleet.
Kaikki nämä kansallisen tieteen haarat yhtyvät
Henrik Gabriel Porthanissa (1739—1804), Turun
yliopiston professorissa, joka ne kaikki vasta
todelliselle kriitilliselle pohjalle asettaa. Varsinaisen
suomalaisen historiankirjoituksen hän perustaa teoksillaan
Paavali Juustenin piispankronikasta, Turun
yliopiston historiasta y. m., suomalaisen kansanrunouden
tutkimuksen taas teoksellaan Suomalaisesta
runoudesta (1766). Suomenkielen oikeasta luonteesta oh
Porthanilla syvempi ja laajempi tieto kuin
kenelläkään hänen edeltäjistään tai aikalaisistaan, sillä hän
jo osasi asettaa sen todellisten sukukieliensä
yhteyteen, lappia, unkaria, vogulia, mordvaa ja ostjakkia
myöten, vaikka hän ei ehtinytkään muuta kuin
yhdellä teoksellaan suomenkielen murteista tätä
kansallisen tieteen haaraa edistää. Myöskin Porthanin
tieteellinen kieli oli latina. Mutta hänen
elämäntyönsä vaikutti mahtavasti koko maamme oppineessa
säädyssä suomalaisuuden kipinän vireillä-pysymiseen.
Porthanin aikaisista ovat mainittavat maisteri
Kristfrid Ganander (j 1790), joka julkaisi ensimmäisen
suomalaisen M}’tologian ja arvoituskokoelman,
sekä dosentti Kristian Erik Lencqvist (f 1808)
väitöskirjansa vuoksi suomalaisesta taika-uskosta.
Kummankin heidän teoksensa ovat latinankielisiä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
