Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Tätä matkaa seurasi toinen v. 1831, jolloin hän jo
pääsi Kuusamoon saakka, mutta kutsuttiin
lääkintä-hallituksen toimesta takaisin Helsinkiin taistelemaan
samana vuonna puhjennutta koleraa vastaan, johon
hän itsekin vaarallisesti sairastui. Tuosta
toivuttuaan hän jälleen kolmannen kerran lähtee
Vienan-Karjalaan kesällä v. 1832 ja pääseekin jo rajan yli.
Mutta vasta neljännellä (1833) ja viidennellä (1834)
matkallaan Lönnrot tulee Vienan-Karjalan parhaille
laulumaille, tapaa niiden seutujen suurimman
runoniekan Arhippa Perttusen y. m. Nyt hän voi ruveta
täydellä todella järjestelemään löytöjään Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran painatettavaksi. Aluksi häneltä
valmistuu erinäisiä Kalevalan sankarien 3’inpäri
kiertyviä runosikermiä, mutta työn kuluessa selvenee
hänelle yhä enemmän sen yhtenäisen teoksen
ajatus, jonka esipuheen hän allekirjoittaa 28 p.
helmik. 1835. Teoksen nimi oli Kalevala. Suomi oli
saanut kansallisrunoelmansa ja maailmankirjallisuus
voittanut yhden korkeimmista ja ihanimmista
ennätyksistään.
Tämä ensimmäinen Kalevalan painos ei
kuitenkaan ole sama, jota me nyt luemme ja jonka maine
nyt kiertää maailmaa. Se sisältää ainoastaan 32
runoa ja 12,078 säettä. Klassillisen täydellisyytensä
saavuttaa Kalevala vasta toisessa painoksessaan, joka
Lönnrotilta valmistuu v. 1840, Taneli Europamksen,
August Ahlqvistin y. m. nuorempain runonkerääjäin
löydöillä miltei kaksinkertaiseksi lisättynä. Nyt se
sisältää 50 runoa ja 22,795 säettä. Tällä välin häneltä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
