Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
jensä luo Tuusulaan. Siellä hän kuoli Sylvesterin
päivänä, 31 p. jouluk. 1872. Näin synkkä ja lyhyt
oli miehen elämäntarina, joka lähinnä Lönnrotia on
syvimmin vaikuttanut kansalliskirjallisuutemine
syntyyn ja kehitykseen.
Kiven kirjallinen toiminta alkoi jo osaksi
kouluaikoina, mutta sen ensimmäinen näkyvä hedelmä oli
Kullervo, valmistunut ja palkittu Suom.
Kirjallisuuden Seuran palkinnolla v. 1859, ilmestynyt tekijän
muokkailemana ja uudesta-muodostamana painosta v.
1864. Jo siinä esiintyvät hänen suuret
luonnonlah-jansa. Etenkin Kullervon kotiintulo, hänen
murhat-tuaan Ilmarisen emännän, ihanan Pohjan neidin, on
tärisyttävällä voimalla ja jylhällä kauneudella kuvattu.
Heikompi on hänen toinen suuri murhenäytelmänsä
Karkurit (1867), vaikka sekin monta runollista ja
lennokasta vuoropuhetta sisältää. Mutta Kivi
näytelmäkirjailijana ei ollutkaan murhenäytelmän, vaan
kansanomaisen huvinäytelmän alalla
korkeimpia ennätyksiään saavuttava.
Kiven mestariteokset tähän suuntaan ovat
Nummisuutarit (1864) ja Kihlaus (1866), joista
jälkimmäinen ilmestyi Kirjallisessa Kuukauslehdessä.
Kummassakin niissä laulaa Kiven nerous täydellä
voimallaan, kumpikin ne ovat suomalaisen
teatteri-ohjelmiston kulmakiviä ja kumpikin ovat
maailmankirjallisuuden parhaiden luonnekomediain
rinnalle asetettavat. Edellistä on syystä verrattu
Beau-marchais’n kuuluisaan mestariteokseen Figaron häät,
johon sen suhde kuitenkin on kuin syvän, hyinyi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
