Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kaksi kertaa tätä ennen olivat Europan henkiset
virtaukset suomalaisen kirjallisuuden kehityskulkuun
vaikuttaneet. Ensimmäisen kerran Mikael Agricolan
aikoina, jolloin uskonpuhdistus oli antanut
välittömän sysäyksen koko suomalaisen kirjakielen
syntymiselle, toisen kerran Elias Lönnrotin aikoina, jolloin
kansallisuus-aate ja kansallinen
roman-ti i k ka olivat antaneet meille Kalevalan ja sen kautta
suomalaisen kansalliskirjallisuuden.
Nuorsuomalaisten kirjailijain kautta
kirjallisuutemme vapautuu romantisesta
kansan-ihannoi-misesta ja kansallisuus-aatteen liian yksinomaisesta
palveluksesta, kehittyen yhä enemmän ympäröiviä
oloja arvostelevaksi, 3’ksilöllisempää sielun-elämää
eritteleväksi nykyaikaiseksi taidekirjallisuudeksi.
Perinjuurisimmaksi tuli nuorsuomalaisuuden
vaikutus uskontoon, siveyskäsitteisiin ja
yhteiskunnalliseen elämään nähden olemaan, joihin
kaikkiin sen kirjalliset edustajat koettavat sovelluttaa
uutta, luonnontieteellistä maailmankatsomustaan.
3. J. H. Erkko.
Realistisen ajan kynnyksellä meitä kohtaa kaksi
etevää laulurunoilijaa, joista toinen uskon, toinen
epä-uskon mies, toinen päivän, toinen yön runoilija.
Edellinen sulkee lämpimään sydämeensä koko kansan
ja ihmiskunnan, jälkimmäinen ei näe yhtään tähteä
tuikahtavan yksinäisessä tuskassaan ja epätoivossaan.
Alkuaan romantisen ajan lapsi on Juhana
Henrikki Erkko (1849—1906), joka jo v. 1870
esiintyy pienellä kokoelmallaan Runoelmia. Niitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
