Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
seuraa sitten toinen ja kolmas vihko samalla
vuosikymmenellä, kunnes hän vihdoin v. 1881 kokoaa
kaikki siihen-astiset runotuotteensa vankkaan
nidokseen Valittuja runoja. Sen paras ja pysyvin osa
on hänen herkkä, viehättävä, kantelettaren-tapainen
paimen-runoutensa, jolla hän heti suurta suosiota
saavuttaa. Monet niistä, kuten myös hänen
Hämäläisen laulunsa, ovat säveltäjien siivittäminä
suorastaan kansanlauluiksi muuttuneet.
J. H. Erkon maailmankatsomus ja ajatustapa on
tähän saakka vielä tyypillisen kansallisen romantikon.
Muutos tapahtuu hänessä 1880-luvulla. Sitä ei
vielä näy niin paljoa hänen v. 1885 julkaisemistaan
Uusista runoelmista, joiden syventyneempi
tunnelmapohja ja kehittyneempi kielenkäyttely kyllä alituista
sisällistä työtä todistaa. Mutta runovihossa
Havaittuani (1886), mietenäytelmässä Tietäjä (1887) ja
suorasanaisessa kertomuksessa Uskovainen (1890) se
esiintyy jo silmäänpistävänä. Tekijä taistelee itsensä
irti kristillisestä maailmankatsomuksesta omistaen yhä
syvemmin ja omintakeisemmin luonnontieteellisen.
Tämän, ja sen pohjalta kohoavan vapaan
ajatuksen, edistyksen ja kansanvaltaisen
kehityksen palvelukseen vannoutuu nyt J. H. Erkko,
yhtyen sydämensä pohjasta niihin nuorsuomalaisiin
kirjailijoihin, jotka hänen nuoremman veljensä Eero
Erkon v. 1890 Helsinkiin perustaman jokapäiväisen
valtiollisen äänenkannattajan Päivälehden ympärille
järjestyvät ja joita siitä syystä voidaan myös
Päivälehden piiriksi nimittää.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
