Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Niin tulee hänestä uusromantinen kirjailija.
Ikäänkuin kokeeksi hän julkaisee Heränneitä (1894),
sarjan tunnelmarikkaita kuvauksia vanhojen
„pietis-tien“ elämästä, joiden harras uskonnollinen haaveilu
ja karu elämänkäsitys häntä viehättävät. Suoremman
polun ihmissydämen salattuihin maailmoihin tarjoaa
hänelle kuitenkin luonto, Suomen luonto itse, jonka
hän kalevalaisilla kauneuskuvilla elävöittää.
Sellaisia tavataan jo hänen kolmannessa
La«foi-kokoel-massaan (1896), mutta syvimmälle menee tämän Ahon
kolmannen kehityskauden luonnonmystiikka
hänen suuressa loitsu-eepoksessaan Panu (1897), joka on
koko realistisen aikakauden loppupisteeksi
suomalaisessa kirjallisuudessa katsottava. Juhani Aho menee
tämän jälkeen aina syvemmälle romantiikkaan. Niinpä
hän suuressa sivistyshistoriallisessa kuvauksessaan
viime vuosisadan keskivaiheilta Kevät ja takatalvi
(1906) asettaa näiden aikojen uskonnollisen
herätyksen (pietismin) syvemmäksi pohjavirraksi
samoihin aikoihin tapahtuvalle kansalliselle
herätykselle, lähestyen näin yhä enemmän vanhan
romantiikkamme kahta valtaväylää.
Vielä ovat Juhani Ahon teoksista mainittavat
Lastuja IV (1899), kaksi sarjaa Katajainen kansani
(1899—1900), joihin isänmaan hätä ja uhkaava
perustuslaki-taistelu ovat hänet innostaneet, samoja aiheita
käsittelevä näytelmä Tuomio (1907) ja
puolitieteellinen tutkimus Aatteiden mies (1901), hänen appensa,
Aug. F. Soldanin elämästä ja harrastuksista.
Juhani Ahon teokset ovat suurta suosiota sekä
— (i’J —
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
