Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elias Lönnrot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kaikki tähti-enteet Suomen silloisella
sivistys-taivaalla olivat erikoisesti edulliset Lönnrotin
esiintymiselle. Suomi oli juuri Ruotsista erotettu.
Maan entinen sivistys-elämä oli temmattu irti
ikivanhoista muukalaisista alkulähteistään ja
suorastaan osoitettu omilleen. Mutta oma oli niin
kaukana korpien povessa, että sitä voitiin enää
vain romantisen mielikuvituksen siivillä lähestyä.
Vähemmän omaa voitiin kyllä kourin kosketella.
Mutta jos mieli maan ja kansan seisoa omalla
pohjallaan, omilla jaloillaan, täytyi olla jotakin oikein
omaa, jotakin, josta voi pitää kiinni, josta ei voinut
olla eri mieliä, jota voi näyttää muillekin kansoille
ja sanoa: »tämä on suomalaista».
Mitään sellaista ei ollut olemassa ennen
Kalevalaa ja ennen Lönnrotia.
Oli vain maa, oli vain kieli, oli vain eräs
kansatieteellinen käsite, joka jumalan armosta ja
itsevaltiaan oikusta oli kansakuntien joukkoon
korotettu. Mutta tässä maassa ei ollut mitään
suomalaista sivistys-elämää, sillä se, mikä oli, oli tuotu
meren takaa. Eikä tällä kielellä ollut mitään
kirjallisuutta, ainoastaan joku yksinäinen runo tahi
hengellinen hartauskirja. Eikä tällä etnografisella
kansakunnalla ollut mitään tietoa omasta itsestään
ja omasta tehtävästään. Vailla historiaa, vailla
kultuuria, vailla kansallistuntoa, vailla omaa
valtiollista elämää, se näytti olevan tuomittu
olemaan myöskin vailla tulevaisuutta, samoin kuin se
oli vailla omaa muinaisuutta ja — nykyisyyttä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
