Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elias Lönnrot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
dyllinen, kantaa korsia kekoon, palvella joka päivä
ja joka hetki hamaan harmajaan vanhuuteen
niitä pyhiä päämääriä, jotka hän kerran oli
elämälleen asettanut. Niistä kumpusi taas hänen
sisällinen itsetuntonsa, joka oli niin suuri ja syvä
että se ei kaivannut mihinkään ulkonaisiin
muotoihin pukeutumista. Hän arvasi oman tilansa,
antoi arvon toisellekin. Kuitenkin oli hänen
personallinen paatoksensa niin leveä, että siihen
mahtui koko kansakunta.
Hän oli kansallisuus-aatteesta innostunut,
mutta hän ei voinut ajaa sitä,samalla tapaa kuin
hänen lähin henkinen heimo piirinsä. Hän oli siihen
liian suomalainen. Hän ei voinut olla vieras
Snellmanin valtiolliseen, kielelliseen ja sivistykselliseen
kansallistuntoon tähtäävälle herätystyölle, mutta
hän kuului itse siihen Suomeen, joka heräsi. Yhtä
vähän hän voi jäädä kylmäksi Runebergin kansaa
ihannoivalle, isänmaalliselle runoudelle, mutta
hän oli itse sen kansan lapsi, jota ihannoitiin.
Hän rakasti ja kunnioitti syvästi kumpaistakin,
mutta hänen oman työnsä ja elämänsä täytyi juuri
hänen supisuomalaisuutensa vuoksi tähdätä vielä
paljon syvemmälle ja korkeammalle: olla, mitä
muut opettivat, tehdä, mitä muut
mielikuvittelivat. Jos kerran kaksi niin suurta ja etevää miestä,
toinen ajattelija, toinen runoilija, uskoi hänen
kansastaan niin hyvää, täytyi kaiketi hänen,
Suomen Eliaksen, osoittaa, että tuo kansa ansaitsi
sen kunnian, ja kohottaa sen alkuperäinen heimon-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
