Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksis Kivi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Nyt tulee Kivi edellistä paljon laajemman
ääni-asteikkonsa kerällä. Hänen häikäilemätön
realisminsa, joka meni niin paljon pitemmälle kuin
Runebergin, hämmästytti ja arvelutti monta:
Oksasen se saattoi suorastaan vihan vimmoihin.
Mutta myöskin hänen romantiikkansa oli
kammoksuttavaa silloisen keskitason taiteelliselle
käsitykselle: sehän oli suorastaan myyttejä luovaa,
meta-fyysillistä. Oksanen, joka nähtävästi tunsi
saksalaisia romantikkoja, sai turhaan hakea sille mitään
vastinetta esim. Uhlandin ballaadeista, joita m. m.
Koskenlaskijan morsiamet
sivumennen sanoen muistuttavat. Entäs Aleksis
Kiven kieli sitten! Senhän täytyi olla kauhistus
jokaiselle, joka harrasti suomenkielen puhdasta,
ylevää ja »mallikelpoista» käyttelyä. Ja entä
hänen muu muotonsa ylimalkaan! Olihan esim.
Seitsemän veljestä mitä merkillisin
sekoitus draamallisista ja eepillisistä, jopa paikka
paikoin ly yrillisistäkin aineksista.
Kaikkiin näihin kolmeen kirjalliseen muotoon
nähden on Kiven vaikutus perinjuurinen.
Näy-telmärunouden hän suorastaan meidän
maassamme perustaa, pystyttäen siinäkin molemmat
äärimmäiset pylväät, synkimmän tragiikan
(Kullervo) ja hilpeimmän komiikan (Kihlaus,
Nummisuutarit) rajamerkit, samalla
varmuudella kuin hän niiden välille hahmottelee
lyyrillisen draaman hauraat, mutta ihanat ääriviivat
(Lea, Yö ja päivä). Samoin hän perustaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
