Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksis Kivi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
suomenkielisen suorasanaisen kertomarunouden,
asettaa sen yhdellä iskulla kaiken
kertomarunouden huipulle ja antaa sille monumentalisen, neroa
säkenöivän täydellisyyden, jota suomenkielinen
romaani vielä tänäkin päivänä turhaan
tavoitte-lee. Laulurunoutta hän ei perusta tosin, mutta
laajentaa senkin rajat kauas korrektista
akate-miallisuudesta kohti aavistelevaa, riutuvaa,
raamatullista ja kalevalaista mielialaa (Sydämeni
laulu, Mi ikävyys, mi hämäryys j. n. e.),
samoin kuin isänmaallisesta juhlarunoilusta ja
ihannoivasta kansankuvauksesta puhtaasti
inhimilliseen, shakespearelaiseen elämän-ymmärrykseen.
Verratkaa vain Härkä-Tuomoa esim.
Runebergin Saarijärven Paavoon! Ero on sama
kuin Seitsemän veljeksen ja Välskärin
kertomusten välillä, juopa miltei yhtäsuuri
kuin se, joka Kihlauksen ja En voi’n
toisistaan erottaa.
Kuinka vähän nekään hänen aikalaisistaan,
jotka todella antoivat arvon hänen kirjalliselle
tuotannolleen, ymmärsivät hänen oikeata
suuruuttaan, todistaa tuo tunnettu lause »ruhtinataresta
ryysy vaatteissa», jolla anteeksipyytävällä ja
-antavalla mainesanalla Kiven laulurunouden viat
ja ansiot muka merkittiin! Ruhtinatar
kylläkin, mutta myös täysin hänelle kuuluvassa
ruhtinaallisessa asussaan, ei juuri mikään »Kypron
prinsessa», vaan kruunupää neiti syvimmän
tunnelman ja hartaimman haavemielen, mikä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
