Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksis Kivi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
jäisiä ja tutunomaisia, että Suomen kansan täytyi
itsensä astua esille pirteistään, ennenkuin
se voi edes omassa maassaan saada sille kuuluvan
esteettisen kaikupohjan ja täyden kirjallisen
tunnustuksen.
Onko se vieläkään saanut sitä? Ei niin kauan
kuin Suomen suomalainenkin kansan-aines
lainaa kansallisen runoutensa ruotsalaisen
kirjallisuuden piiristä, vaikka sillä on omat ja
ikuisemmat kirjalliset muistomerkkinsä
Kalevalassa ja Aleksis Kiven kuolemattomassa
tuotannossa.
Oksanen oli ennen-mainitussa
promotsioni-runossaan kehoittanut suomenkielistä runotarta,
jonka hän oli taluttanut »Suomen suureen
oppi-saliin», istumaan nöyrästi Franzénin ja
Runebergin runotarten jalkojen juureen, joilta sen oli
opittava uuden ajan sivistynyt tapa ja sävy. Aleksis
Kivi menee suorastaan maailmanrunouden
suurille alkulähteille, raamattuun ja Kalevalaan,
Homerokseen, Shakespeareen ja Cervantes’iin,
ottaa sieltä, minkä hän tuntee omakseen, ja
painautuu yhä syvemmälle suomalaiseen maaperään,
mitä korkeammalle hänen mielikuvituksensa
lentää ja mitä suurempia möhkäleitä se sisällään
vyö-ryttelee. Siinäkin suhteessa hän oli siis sangen
tottelematon opetuslapsi akatemiallisille opettajilleen.
Profeetasta ei tullut — professoria.
Aleksis Kivi on Suomen suomalaisen
kirjallisuuden ensimmäinen itsenäisyyden-julistus, niin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
