Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aleksis Kivi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kalevalainen kansallishenki, jonka näimme Elias
Lönnrotin kautta saavuttaneen korkeimman
täydellisyytensä. Metsän henki on tässä muuttunut
jo kylän hengeksi, luonnon-elämä enemmän
ihmis-askareiksi. Kiven tuotannosta ei enää,
niinkuin Kalevalasta, humise onnellisessa
luonnontilassa elävän kansan keveä, kirkas mielikuvitus
meille, ääretön niinkuin luonto itse ja vain sen
kerällä jokaisessa yksityis-ilmiössään äärellinen.
Kivi on jo asuttujen seutujen, Hämeen »kultaisten
maanteiden», kyläraittien kiekon-lyövä lapsi, jonka
runous loihtii silmiemme eteen koko tuon vanhan,
tutun, jo katoamassa olevan
suomalais-patriarkal-lisen kylä-yhteiskunnan: niittyineen ja peltoineen,
taloineen ja torppineen, lämpiävine saunoineen ja
vinkuvine kaivonvintteineen, haukkuvine
koirineen, kiekuvine kukkoineen, ammuvine
lehmineen, vieläpä tuoksuvine lantatunkioineen, on se
siinä kaikki ilmi-elävänä meidän edessämme,
kaikki sellaisella rakkaudella piirrettynä ja
maalattuna, että vesi herahtaa väkisinkin lukijan
silmänurkkaan ja hän luulee siirtyneensä
autuaitten asuinsijoille.
Entäs tuon yhteiskunnan asukkaat sitten
kyntäjistään ja niittäjistään, leikkivistä
lapsi-parvistaan ja aitan polulla astelevista
emännistään, tappeleviin poikaviikareihin, könöttäviin
kirkkomiehiin, mahtipontiseen ja isälliseen
virka-miehistöön, pappeihin, lukkareihin, nimismiehiin,
lautamiehiin ja susivouteihin saakka! Kivi ei
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
