Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - J. H. Erkko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suomalainen laulurunous ei suinkaan ala
Oksa-sesta, vaikka hän on sen ensimmäinen
selväpiirteinen, nykyaikainen kirjailijapersonallisuus.
Paitsi kalevalaista ja kantelettarelaista
laulurunoutta, ikivanhaa kuin Suomen kansa itse, paitsi
papiston — ainoan suomenkielisen sivistyneen
säädyn, mikä oli olemassa — viljelemää hengellistä ja
historiallista runoutta 1600- ja 1700-luvulta saakka,
oli uudempi kansanlaulu vuosisatojen vieriessä
löytänyt yhteisen kansan keskuudesta aina uusia
ja aina monipuolisempia käyttäjiä. Voipa sanoa
sekä tämän »oppineen» että »oppimattoman»
esi-kansallisen kirjallisuuden juuri saavuttaneen
huippunsa Elias Lönnrotissa. Hänen kirjallisessa
toiminnassaan yhtyivät toiselta puolen ne Suomen
kansan kirjalliset perinnät, jotka Mikael
Agricolasta, Juhana Cajanuksesta, Gabriel
Calamniuk-sesta, y. m. johtavat Juteiniin, Gottlundiin,
Kallioon, Poppiukseen, Ticklén-veljeksiin y. m.,
toiselta puolen taas ne, jotka itse »Kalevalan
kaskes-mailta» uudemman kansanlaulun kautta jatkuvat
kauas 1800-luvulle, Paavo Korhosen, Pietari
Makkosen, Antti Puhakan, Pentti Lyytisen y. m.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
