Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - J. H. Erkko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pimeän tullen, Ilmojen lauluja.
Hän seisoo nyt keskellä nykyisen ajan kihinää,
keskellä isänmaan hätää, keskellä kansan
kahtia-menemistä, mutta mikään ei voi enää häntä
kerran saavutetulta kalliopohjaltaan häälyttää. Hän
on kansallinen ja ihanteellinen kuin konsanaan
»vanha» Suomi, hän on vapaamielinen ja
kansanvaltainen kuin konsanaan »nuori» Suomi hänen
ympärillään, ja hän on lopuksi kansainvälinen ja
yhteiskunnallinen kuin konsanaan se sosialistinen
Suomi, jonka hän niin kauniina näkee
taivaanrannalla kangastavan. Mikään uusi ei enää pelota
häntä. Perinjuurisimmatkin reformikysymykset
löytävät hänestä aina innostuneen ajajan, usein
jo kauan ennen, kuin ne ovat tulleetkaan
päiväjärjestykseen. Hän on nyt realisti, realisti
sydämensä syvimmästä vakaumuksesta, mutta ei
koskaan materialisti. Aineen tulee hänen mielestään
aina ja kaikkialla palvella henkeä, hyödyn
kauneutta, yksilön yhteiskuntaa, kansan ihmisyyttä.
Siksi hän saattaa runoilijana niin vilpittömästi ja
palavasti iloita jokaisesta pyrkimyksestä parantaa
kansamme taloudellisia elin-ehtoja: mitkä ihanat
hengen kukat tulevatkaan tuosta uudesta,
viljavammasta maaperästä puhkeamaan! Siksi
hän saattaa niin lämpimällä mielenkiinnolla
seurata jokaisen vähänkin lahjakkaamman yksilön
nousemista suomalaisessa sivistys-elämässä: kuinka
hän kerran onkaan koko suomalaista isänmaata
kohottava! Siksi hän voi seisoa eturinnassa sil-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
