Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaarlo Kramsu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
nen historiallinen ballaadi, toiselta puolen
suomalaisen kansan-aineksen synkkä uhkalaulu, jonka
rinnalla Vänrikki Stoolin tarinat
kal-penevat ihannoivaksi paraadirunoudeksi. Tässä
ollaan kerrankin keskellä suomalaista
sodan-käsitystä: tässä eivät liput liehu eivätkä
rummut pärise, tässä ei ole aikaa leikintekoon eikä
karakterististen sotavanhusten kuvauksiin, tässä
eivät »torpan tytöt» itke, eivät »sotilaspojat»
eivätkä jalot Wilhelm von Schwerinit tee
tarumaisia sankaritöitä. Tässä ei mennä soitellen sotaan.
Tässä ei kaaduta »kentälle kunnian», vaan
kuollaan hirsipuussa. Kaameinta kaikista on
tekijän järkähtämätön ajatusjuoksu siinä, että
hän ei pidä tätä ihmeenä ollenkaan. Hän sanoo
aivan yksinkertaisesti:
„Hän eli niinkuin Suomen mies
ja kuoli — hirsipuussa."
Ilkka ei ole Kramsulle ainoastaan Nuijasodan
aikainen talonpoikaispäällikkö eikä yksityinen
talonpoika Etelä-Pohjanmaan lakeilta: hän on
koko sen Suomen suvun edustaja, jonka tumman,
raskaan veren hän tuntee virtaavan suonissaan.
Siksi hänen runonsa nousee kuin nyrkki, kuin
hirsipuu, peljättävänä, hirmuisena koston-uhkana
voittajille. Runossaan Santavuori hän sanoo
sen vielä selvemmin julki kuolevan talonpojan
suulla, alla kylmän, kimaltelevan tähti-yön. Ja
kolmannessa suuressa ohjelmalaulussaan J a a k-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
