Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arvi Jännes
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
levien haaveiden maailmassa, jotka juuri tähän
aikaan olivat suomalaisuuden muun riennon kerällä
nuorten patrioottien povissa heränneet. »Suomen
silta!» Mikä liikuttava kaiku vanhoilta ajoilta
sisältyykään noiden kahden sanan tulkitsemaan
kansallisen eheyden ikävöimiseen, ainoaan, mikä
meillä ei ole perustunut kansalliseen
kompromissiin, joskin ehkä pieneen, helposti
ymmärrettävään itsepetokseen!
Edellisessä ei suinkaan ole jätetty huomioon
ottamatta myöskään Oksasen »kansatieteellistä
unelmaa», jossa hän jo niin varhain kuin vuonna
1847 lausuu tämän suursuomalaisuuden
syntysanat, vieläpä sulkee sen piiriin, paitsi Suomea
itseään, Vatjan, Perman, Aunuksen ja Ukrin,
viisi sisarta, joiden kaikkien kaivattu sulho on
vapaus. Kuitenkin osoittaa Oksasen
myöhäisempi tuotanto niin selvää siirtymistä tästä
kannasta, että Arvi Jänneksen suursuomalaisuus
esiintyy jälleen aivan uutuuden voimalla
suomenkielisessä runoudessa.
Arvi Jänneksen kolmas suuri isänmaallinen
uskontunnustus on Karjala, jonka ensimmäiset
iki-ihanat säejaksot epäilemättä ovat sen
taiteellisesti pätevimmät, mutta jonka sielullisesti
mieltä-kiinnittävimmän ytimen sen sangen
subjektivi-nen keskiosa muodostaa. Paitsi Ruotsin lakia
ja »puhdast’ uskoa Lutheeruksen» suosittelee
runoilija nimittäin siinä Raja-Karjalan kansalle
koko oman kristillis-ihanteellisen maailmankatso-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
