Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Minna Canth
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
suomalaisessa sivistys-elämässä ja yhteiskunnassa.
Kirveen hän tahtoo panna puun juurelle, hakata
maahan hän tahtoo kaikkea mätää ja
madon-syömää. Hänessä on paljon reformaattoria, vielä
enemmän ehkä yhteiskunnallista vallankumousta
ja yksilöllistä vapauden-vaatimusta.
Näkee, että Ibsenin anarkistinen
yksilöllisyys-oppi ei ole hänessä langennut tien oheen.
Kaksi suurta vapausliikettä kiinnittää hänen
huomiotaan, samat, jotka tuolla ulkona suuressa
maailmassa mieliä kuohuttavat: työväen-liike ja
nais-vapautuminen. Ne kaksi voivat eräissä
tapauksissa olla yksi: jos työmiehen asema ei
ole kehuttava, on työläis-naisen tila vieläkin
valitettavampi. Kirjoittaessaan Työmiehen
vaimon, Minna Canth taittaa peitsen puolesta
niiden molempien. Syytettyjen penkillä istuu ensi
sijassa mies, mutta hänen takanaan koko miesten
yhteiskunta. »Teidän lakinne ja oikeutenne!»
Niitä Minna Canth Homsantuunsa kerällä tahtoo
ampua, satuttaen todellakin suoraan asian
ytimeen. Koko yhteiskunta on muutettava, jos mieli
estää Homsantuun luodin aina uudelleen ja
uudelleen viuhahtamasta, sillä tämä Ibsenin Gerdin
tapainen mustalaistyttö edustaa Minna Canthille
uutta, tosin villiä ja raakaa, mutta juuri sen vuoksi
tervettä ja korkeampaa ihmisyyttä.
Niin kauas kaiken järjestetyn
yhteiskuntaelämän ulkopuolelle täytyi siis Minna Canthin tässä
kehitys-asteessaan mennä, saadakseen tilaa omalle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
