Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Arvid Järnefelt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
nen, Kaarlo Bergbom, Suonio ja A. Meurman
etunenässä. Mutta vasta sitten kun suomenkielisistä
kouluista rupesi sivistynyttä suomalaista
maalais-nuorisoa yliopistoon virtailemaan, voitiin
syvemmässä merkityksessä puhua pääkaupungin
suomalaistumisesta. Heistä syntyi se nopeasti taajeneva
armeija, jota Snellman ynnä hänen lähin
pääesikuntansa tarvitsivat uutta suomenkielistä
Suomea luodakseen. Helsingissä hakattiin, maalle
lastut lentelivät. Mutta nuo suomalaisuuden
suur-miehet itse olivat useimmat ruotsinkielisistä
val-laskodeista, oppivat vain vaikeasti sen kielen,
jonka asiaa he ajoivat, ja käyttivätkin monet
ruotsinkieltä keskenään myöhäisimpiin
elonpäi-viinsä asti. Tunnettuahan on, että alkuperäiselle
suomalaisuudelle oudoin heistä, Suonio, oli
ensimmäinen, joka otti suomen kotikielekseen. Niin
teoreettiselta pohjalta siis kohosi aluksi
pääkaupungin suomalainen sivistyspiiri, niin
akateemiset olivat sen syntysanat, niin
käsitteellinen se kansallishenki, jonka lippua
maan pääkaupungissa eräät professorit ja heitä
sokeasti seuraavat, innostuneet ylioppilaat, eräät
vanhat, kielensä muuttaneet virkamies-perheet ja
harvat, talonpoikaiset nousukkaat romantisessa.
haltioituneessa hurmauksessa liehuttivat.
Epäilemättä olisi se ollut myrskyä vesilasissa
ilman suurta suomalaista maaseutua. Sillä
sinnehän nämä kaikki pääkaupunkilaiset pyrkimykset
sittenkin tähtäsivät, siellä oli näiden äänten kaiku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
