Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kasimir Leino
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sekä vapautta tieteen, aatteen, sanan ja uskonnon.
Meillä ei ole niinkuin muilla, selittää tekijä, tälle
intoilijalle yksinkertaisesti: meillä ei saa olla
vapaa, meillä ei saa aatettaan paljastaa, meillä ei
suvaita elämäntotuutta, meillä on oma usko ja
vakaumus kansan kauhistusta, suora puhe
loukkausta ja seuran pahennusta. Mistä apu sitten?
Kasimir Leino on jo Runokokeissaan liian
suuri epäilijä uskoakseen J. H. Erkon tavoin
paljoakaan hyvää kansanvaltaisen kehityksen
siunauksista. Tuossa huomattavassa runossa Hengen
tasavalta hän jo oli asettanut vastakkain
yksinvaltiaan tyrannin sorron ja sen sorron, jota
valtaan päässyt kansa harjoittaa, sekä tullut
jälkimmäisen suhteen siihen sangen pessimistiseen
tulokseen, että
»oli ennen sortaja yksi vaan,
nyt joukkiot suuret, tuhannet
lyö vangiksi aattehet».
Siksi tunnustautuukin tekijä vain »hengen
tasavallan», vain »älyn yksivallan» tahtojaksi ja
taistelijaksi. — Siis melkein Björnsonin oppi
»toisesta taikka toisesta roska väestä», Ibsenin
henkisellä ylimyksellisyydellä ja »kansanvihaajan»
katkerilla mielipiteillä höystettynä.
Varmaan on Kasimir Leino, samoin kuin Minna
Canth ja Juhani Aho, tähän aikaan saanut
tuntuvia vaikutuksia norjalaisesta kirjallisuudesta.
Ristiaallokossa tulee lisäksi vapaut-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
