Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Liite: Realismin loppu ja uusromantinen kirjallisuutemme
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ulkonaisen todellisuuden-tarkastelun vievät
meillä huippuunsa n. s. kansankirjailijat,
joiden luku on legio meidän kansallisen
realismimme kukkiessa parhaillaan.
Nimitys on typerä, mutta nähtävästi jo niin
vakiutunut, että sitä on käytettävä, jos mieli
tulla ymmärretyksi. Jos joku kirjailija
taiteellisessa muodossa saa meille kerran jotakin
arvokasta sanotuksi, on esteettisesti jotenkin
yhdentekevää, onko hän kotoisin kansan »syvistä» tai
korkeista kerroksista. Kenen pistäisi päähän
nimittää esim. Maksim Gorjkia
kansankirjaili-jaksi? Mutta samoinhan on myös monien muiden
taidesanojen laita: niiden käytäntö riippuu niiden
tuottamasta hyödystä ja mukavuudesta eikä
useinkaan niiden sisällisestä totuudesta.
Kenties on tässä oleva myös eräs toinen
huomautus paikallaan. Me käytämme sanoja realismi
ja romantiikka, vaikka tiedämme, että niillä ei ole
mitään puhdasta vastaavaisuutta todellisuudessa.
Toisin sanoen: ei ole olemassa realistista taiteilijaa
ja taideteosta, jossa ei samalla ole romantisia
aineksia, ja päinvastoin. Nuo nimitykset ovat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
